Ongelmat ja kehittämistarpeet kohtaavat ratkaisut tai ratkaisut kohtaavat ongelmat.
Ongelmiin etsitään ratkaisuja ja ratkaisuihin etsitään ongelmia.
Ratkaisu voi olla tuote, palvelu, menetelmä, kehittäminen, vaikuttava mielipide, joka saa muutosta aikaan jne.
Ongelmien jäsentely järjestelmällisesti ja niihin edes osaratkaisujen löytäminen.
Ongelmat voivat olla kuin noidankehä tai ketjureaktio. Ongelmat aiheuttavat uusia ongelmia.
Tietoa saa kokemuksista, lukemalla, tekemällä, tutkimalla, muilta ja itseltä.
Mikä on lyhin tie ongelmasta ratkaisuun?
Tarvitaan kielellistä, käsitteellistä, teknillistä, taidollista, sosiaalista jne. lahjakkuutta.
Ongelmissa ja ratkaisussa on paljon yksityiskohtia ja yhdistelmiä, voi tulla kombinatorinen räjähdys.
Kaikki ratkaisut eivät tuota taloudellista hyötyä, mutta muuta hyötyä, joka voi heijastua myös taloudellisesti.
Ongelmilla ja ratkaisuilla on myös aika, paikka, nopeus, vaikuttavuus, tärkeys, vaikeus, mahdottomuus, itsestään selvyys.
Olisi ymmärrettävä olevaisuus kokonaisuudessaan, mikä on mahdotonta, jotenka on rajattava ongelma-alue liittymäkohtineen.
Ei oteta liian vaikeasti, pidetään se yksinkertaisena. Mutta myös monimutkaisilla tavoilla voidaan päästä hyviin tuloksiin, jos ratkaisut niitä vaativat.
Ongelmia tulee vastaan ja ongelmia pitäisi myös tarkoituksellisesti kartoittaa, jokainen voi sitä tehdä. Miten voisi olla vielä paremmin, kehitystarpeet? Ongelmia voi etsiä ja kartoittaa itse ja muut toisten puolesta.
Monesti ongelmien syynä on rahan puute. Mutta kun on puute rahasta, pitäisi etsiä säästämiskohteita ja mistä saisi hankittua rahaa, miten samat asiat voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja halvemmalla.
Ongelmien ratkaisuun tarvitaan kekseliäisyyttä, tietojen hankintaa ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Mitä ratkaisuja voin keksiä ja mitä muut ovat jo keksineet. Hyvällä yhteistyöllä ja pitämällä aivoriihtä, tuumailemalla voidaan löytää ratkaisuvaihtoehtoja ja parannuksia ongelmiin.
Ongelma pitää jakaa osaongelmiin ja etsiä edes osittaista ratkaisua tai helpotusta.
Hyvä johtaminen, asioiden organisointi, tehtäväjako, vastuualueet ja kaikkien yhteisvastuu, hyvä kommunikointi, tiedonkulku ja niiden parantaminen ja kehittäminen auttavat. Jokainen sekä johdon että alaisten tulisi kehittää työtapojaan, osaamistaan, opiskella ja harjoitella lisää.
Ajan puute aiheuttaa myös paljon ongelmia. Ajanhallinnan kehittämiseen tulee panostaa.
Tekemiset tärkeysjärjestykseen ja suunnitelmallinen eteneminen, mutta myös välittömästi oivaltava eteneminen.
Ongelmat saatetaan ratkaista nopeasti terveellä järjellä, ilman että niitä teoretisoidaan liiaksi tai tehdään liian kaavamaisiksi.
Ongelmia löytämällä ja ratkaisemalla voi keksiä markkinarakoja ja liikeideoita.
Ongelmien ratkaisuun paneutumalla kehittää ongelmanratkaisutaitoja, tiedonhankkimistaitoja jne.
Vaatii miettimistä, kokeiluja, testausta, jalostamista ja eri ratkaisuvaihtoehtojen etsintää.
Mikä on tavoite, mihin oikein pyritään, mitkä ovat arvot, millainen on etiikka. Mitä halutaan, mitä ei haluta.
Mitä ristiriitoja tulee eri henkilöiden, yhteisöjen jne. halujen ja tarpeiden välillä.
Miten alat ratkoa ongelmavyyhtiä? Miten lähestyt ongelmakenttää?
Ensin pitää ymmärtää kunnolla ongelma-alueet ja niiden nivoutuminen toisiinsa ja muuhun yhteiskuntaan.
Ongelmat ja niiden ratkaisut ovat keskenään kuin verkosto, joihin on löydettävä yhtymäkohdat, ongelmien on kohdattava ratkaisut.
Ongelmat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen, kiireellisyysjärjestykseen, tosin kaikki ovat tavallaan tärkeitä.
Mitä tästä keksit muille aloille, jotakin ongelmienratkaisuun ja kehittämiseen?
Ongelmien ratkaisuun on monia menetelmiä ja etenemistapoja, keksi ja kehitä omaa tapaasi!
Mikä on sinun ratkaisusi ongelmien ratkaisuun?
Jos ei ole aikaa, keksi ratkaisu ajanpuuteongelmaasi! Kehitä ajanhallintaasi!
Mitkä ovat päivänpolttavimmat ongelmasi?
Mitkä ovat yhteiskunnassa suurimmat ongelmat?
Mitä ongelmia yritysmaailmassa, toimipaikoissa ja eri ihmisillä löydät?
Veikko J. Pyhtilä, 9.6.2017