TOIMENPITEIDEN JA VAIKUTUSTEN MONIMUTKAINEN VERKOSTO
Sekä toimenpiteiden päälinjat että yksityiskohdat tulee käydä läpi vaikutuksineen ja heijastuksineen. Yhteiskunnan, laitoksen ja yrityksen kannattaisi tehdä perusteellinen selvitys toimenpiteistä vaihtoehtoineen ja niiden vaikutuksista, myös välillisistä, välittömistä ja pitkän ajan vaikutuksista. Niistä voi rakentaa mielleyhteysverkon syineen, seurauksineen ja painoarvoineen. Osataanko ottaa huomioon kaikki mahdolliset merkittävät asiat, asioita voi kartoittaa ja täydentää. Voisi rakentaa simulointimallin, jolla voisi valita optimivaihtoehdot eri toimenpiteille, syille ja seurauksille. Asiat eivät ole aina niin kuin ne näyttävät karkeasti, sormituntumalta, arviolta, vaan tarvitaan perusteellisempaa ja laajaa selvitystä ja laskentaa, jota pitää koko ajan päivittää ajan tasalle muuttuneiden olosuhteiden mukaan.
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA OSTOVOIMA
Kun palkkakustannukset ja sivukulut alenevat, niin tuotteita ja palveluja voidaan myydä halvemmalla niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ostovoima kasvaa kaikilla, koska hankintaan tarvitaan vähemmän rahaa. Jos työttömiä saadaan lisää töihin, myös he nostavat ostovoimaa. Työttömillä päästessään töihin, voi olla paljon patoutuneita tarpeita kulutukselle, jotenka he voivat nostaa ostovoimaa suhteellisesti enemmän, kuin jo pitkään työssä olleiden palkankorotukset. Työntekijä maksaa työnantajalle enemmän kuin vain pelkkä palkka, palkka on kerrottava 1,8:lla niin saadaan suunnilleen kustannustieto mitä työntekijä maksaa yritykselle. Tosin työntekijä ollessaan tuottava, tuo yritykselle tuloja enemmän kuin ovat kustannukset ja niin pitäisi ollakin, muuten itse yritystoiminta ei ole riittävän kannattavaa. Jos tuottavuutta saadaan kohotettua on työvoimakustannuksillakin varaa nousta.
MUUT KUSTANNUKSET
Paljon voidaan säästää kun hankinnoissa ollaan harkitsevampia ja osaavampia. Kun vältetään virheinvestointeja ja -sijoituksia voi tulla niistä suuret säästöt. Yrityksen omistajienkin tulisi ajatella osinkojen jaossa yrityksen pitkäaikaista kehitystä ja vakavaraisuutta, voitoista pitäisi laittaa riittävä osa yrityksen kehitykseen eikä ajatella asioita lyhytnäköisesti.
AJANKÄYTTÖ
Mitä enemmän on henkilökuntaa ja ajankäyttö osataan kohdistaa järkeviin, oikeisiin asioihin voidaan saada enemmän aikaan. Kun asiat harjaannutaan tekemään nopeammin ja järkevämmin säästetään aikaa. Kun henkilökunnalla on pitkä työsuhde, voi kokemus ja työtavat hioutua optimaalisiksi. Toisaalta voi fakkiintua huonoihin työtapoihin, pitää olla muutosvalmiutta ja valmis ottamaan vastaan negatiivistakin palautetta. Ongelmakohtien löytämisellä, kartoittamisella ja parantamisella kehitys menee eteenpäin.
VIISAS MATERIAALIVALINTA
Tuotteille tulisi valita mahdollisimman kestävät, hinta-laatusuhteeltaan hyvät, ympäristöystävälliset, tarkoitukseen mahdollisimman sopivat ja myös uusinta parasta teknologiaa olevat materiaalit, jos niillä saadaan parempia ominaisuuksia ja lisää kilpailukykyä.
HYVÄT TYÖMENETELMÄT, VÄLINEET JA PROSESSIT
Työntutkimuksella voi selvittää työvaiheet, onko turhaa työtä. Miten voisi olla paremmin. Onko parempia menetelmiä ja välineitä tehdä työtä.
HYVÄ JOHTAJUUS, ORGANISOINTI JA ASIANTUNTEVA, AJAN TASALLA OLEVA MONIMUOTOINEN HENKILÖKUNTA
Johdon tulee olla osaava, ajan tasalla, idearikas, tuntee hyvin koko vastuualueensa prosessit, menetelmät ja tuotteet, palvelut. Koko ajan tulee seurata aikaa, miten maailmalla kehitys menee eteenpäin. Koko ajan on kehitettävä ja etsittävä parempia ratkaisuja. Tai ainakin niin, että ennen tuotteen elinkaaren loppua, on oltava jo uusi kilpailukykyinen tuote kehitetty ja saatettu markkinoille vanhentuneen tilalle.
Myös koko henkilökunnan tulee kehittää omaa osaamistaan ja tietämystään omatoimisesti ja siihen voi yritys kannustaa ja ohjata, tarjoamalla oppimateriaaleja ja aikaa. Tai jos opiskelua ja tiedonhankinta tapahtuu vapaa-ajalla ja opiskelu auttaa yrityksessä parempaan tulokseen, niin työnantaja voi palkankorotuksilla kannustaa sitä. Myös työssä voi oppia ja kehittää tekemällä ja kokeilemalla, sitä paremmin mitä virikkeellisempi ja kehitysvälineistöltään rikkaampi työympäristö on. Miten koko henkilökunta saadaan paremmin yhteistyöhön. Myös yrityksen verkostoituminen ja yhteistyö muiden yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa. Henkilökunnan on hyvä koostua sekä nuorista, keski-ikäisistä ja vanhoista ja monenlaisista, monipuolisista henkilöistä, jolloin näkemyksiä, osaamista ja ideoitakin voi olla runsaammin.
HYVÄ TYÖKYKY, TERVEYS, VIIHTYVYYS JA SITOUTUMINEN TYÖSSÄ
Henkilökunnalle voisi laatia optimoidun yksilöllisen ruokavalio-ohjeistuksen perimän vaihtelevuuden perusteella tai ainakin yleisten ravitsemussuositusten mukaan. Nykyisin on jo ulkomailla olemassa yrityksiä, jotka antavat ravitsemussuositukset yksilöllisesti geenien vaihtelevuuden mukaan, tosin sillä ei ole vielä vahvaa tieteellistä pohjaa. Koko ajan tulee uutta tarkempaa tutkimustietoa ruokavalion yhteydestä terveyteen. Ruokavalio vaikuttaa ajattelukykyyn, vireyteen, mielentilaan, sairastavuuteen jne. Myös elämäntavat, riittävä liikunta, lepo, raittius auttavat hyvinvointiin. Henkilökunnalla tulee olla keskenään hyvät ihmissuhteet, ongelmista kannattaa keskustella avoimemmin. Koko henkilökunta mukaan ideoiden etsimiseen, kehittämiseen ja päätöksentekoon ainakin niin, että kuunnellaan ja pyritään ottamaan huomioon työntekijöiden toiveita. Kun ergonomia, työtavat ja menetelmät eivät aiheuta kulumista ja liikarasitusta ja vältetään altistumista haitallisille aineille jne., kunto pysyy parempana. Ilmastointi, valaistus, äänet, rauhallinen, virikkeellinen työpiste auttavat myös työnteon tehokkuudessa ja vähentävät rasittavuutta.
ENNEN KAIKKEA TULEE SAADA ASIAKKAITA JA HEIDÄN TARPEISIINSA MAHDOLLISIMMAN SOPIVIA TUOTTEITA JA PALVELUJA. EETTISYYS HUOMIODAAN JA HANKINNAT MAHDOLLISIMMAN LÄHELTÄ.
Markkinoita ja asiakkaita on kuunneltava. On kartoitettava markkinarakoja ja parannusehdotuksia tuotteisiin ja palveluihin. Tuotteista ja palveluista tulee olla hyvä, selkeä informaatio asiakkaille ja myös omalle henkilökunnalle, myyjille.
Kilpailu ja toiminta tulee olla eettistä, ekologista ja yrityksellä tulee olla hyvä imago. Kun yritys suosii paikallisia toimijoita hankinnoissaan ja toiminnoissaan, niin se tukee oman alueen elinvoimaa, mikä heijastuu myönteisesti takaisin yrityksen toimintamahdollisuuksiin. Kun yritys tukee ympäröivää yhteiskuntaa, niin yhteiskunta voi tarjota yritykselle paremman ja kilpailukykyisemmän toimintaympäristön. Kun yritys tukee yliopistoja, korkeakouluja ja ammattioppilaitoksia, se voi saada sitä kautta koulutettua henkilökuntaa ja kehittämiseen panoksia. Myös oppilaitosten yhteyteen tulisi saada yritystoimintaa, jolla rahoitetaan koulutusta ja tutkimusta. Ja opiskelijat saisivat valmennuksen yritystoimintaan, työssä olemiseen ja käytännön ongelmiin, liiallisen teoreettisuuden sijaan.
Veikko J. Pyhtilä, 2017