Ensinnäkin tarvitaan ongelmista perusteellinen kuvaus liittymäkohtineen. Näin tekoälyllä voidaan valita haluttuun tapaukseen tarkasti kohde, johon lähdetään hakemaan ratkaisuja.
Ongelmiin täytyy olla useista eri ratkaisuvaihtoehdoista kootut tiedot eri painoarvoilla. Esim. jos painotetaan hintaa, laatua, ekologisuutta tms. ominaisuutta, tulee erilaisille panoarville erilaiset tulokset.
Ongelmien, joihin haetaan ratkaisuja, tulee olla soveltuvia tekoälylle ja tarpeellisia ratkaistaviksi.
Voidaan ensin käydä läpi, miten usea eri asiantuntija yhdessä maallikoiden kanssa ratkaisisi ongelman. Joskus ongelma ja sen ratkaisut täytyy opettaa tekoälylle valtavasta tietomassasta, josta tekoäly tekee päätelmät, etsii lainalaisuuksia. Tällaisissa tapauksissa ihminen, ei välttämättä kykene siihen mitä tekoälyllä voi saada aikaan.
Perinteisellä ohjelmoinnillakin hakemalla tietokannasta tietoja ja ohjelman päättelyllä ja laskennalla voidaan hakea ongelmiin ratkaisuja ja valintoja eri vaihtoehdoista.
Myös ihminen voi tehdä ongelmiin ratkaisuja ja hakea niitä ja valita niistä parhaimman päättelemällä ja laskemalla ilman tekoälyä. Mutta sekin edellyttää tietoja, joiden pohjalta päättely tehdään ja osaamista.
Kaikki tietojenkäsittely tarvitsee siis tietoja, joita käsitellään. Jos saisimme koottua erilaista ongelmista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista massiivisen tietovaraston, voisimme alkaa harjoittelemaan tekoälytekniikoita ongelmien ratkaisuun. Tai tehdä valintoja ihmisaivoilla, niin kuin tähänkin asti teemme tietämykseen perustuen. Asiantuntijoiden omat mielipiteet saattavat vääristää tietoja, tarvitaan siis koko kansa hiljaisine tietoineen arvioimaan ja täydentämään tietämystä. Haluatko olla omalta osaltasi takapajuinen ja elää takapajulassa vai edistyksellinen, vähentää ongelmia ja parantaa maailmaa. Osallistu vaikka kortena keossa, jos on sanomista ja kokemusta jostakin ongelmasta ja sen ratkaisuista, että saadaan koottua edes pieni tietomassa ongelmien ratkaisuun.
Itse tiedon tulee olla selkeää, ymmärrettävää, hyvin jäsenneltyä, luotettavaa, että sen avulla voidaan ratkaista ongelmia, tehdä valintoja ja päätelmiä. Ja pitää olla tietoa, jos ei tiedä, ei pysty toimimaankaan järkevästi.
Jos aikaa riittää ja kuntoa, voisin opiskella tekoälytekniikoita perusteellisesti ja keskittyä vaikka lääketieteellisen tietoon. Mutta tässäkin tapauksessa tarvitaan tietovarastoa, jonka perusteella tekoäly tekee ratkaisut. Opiskelen vähitellen lääketieteellisiä asioita, se auttaa sovellusalueen ymmärtämisessä, mihin voisi harjoitella tekoälytekniikoita. Olen jo ikääntyvä henkilö ja terveysasiat korostuvat entistä enemmän, vaikka jo lapsesta saakka terveysasioihin on kiinnitettävä huomiota. Sen vuoksi kiinnostaa itseopiskella lääketiedettä. Myös ympäristöasiat ovat kiinnostaneet välttämättömyyden pakosta, koska terve luonto on edellytys myös terveeseen ihmiselämään ja myös ympäristöasiat voivat luoda uusia työpaikkoja, samoin kuin yleensä ongelmien ratkaiseminen.
Teoreettisesti ajatellen, käsitellen ja tutkien tietoa, kieltä ja ilmaisuja yleensä voi olla kiinnostavaakin. Mitähän kielestä voi havainnoida, mitä sen perusteella voi päätellä. Miten tekstiä voi jäsentää tekoälyä varten, siinä on haastetta ja opiskeltavaa, mitä maailmalla on jo aiheesta kehitelty. Puetaanpa jokin lukukappale faktoiksi, mitkä faktat olisivat hyödyllisiä päätöksenteossa jonkin asian suhteen. Lukukappaleista on siis osattava poimia hyödyllinen tieto ja vielä tiivistäen lauseita. Tätä taitoa tarvitaan opiskelussakin.
Voi kunpa olisi aikaa enemmän. Tietämyksen hankinta ja opettelu etenevät hitaasti tai ei ollenkaan, kun jokapäiväiset välttämättömät asiat vievät jo ajan ja liikuntaa ja lepoakin tarvitaan. Maailmassa, luonnossa ja omassa ruumiissakin on paljon mielenkiintoista opiskeltavaa ja tutkittavaa.
Veikko J. Pyhtilä, 8.9.2017