Viime vuosina on atk-alalle koulutettu liikaa työvoimaa. Hetikään kaikille sekä itseoppineille, että koulutetuille ei ole ollut työpaikkaa. Hain muutama vuosi sitten atk-alan paikkaa, hakijoita oli yli 600, jotenka en päässyt. Sen jälkeen olen hakenut monta muuta atk-alan paikkaa, joskus tärppäsi kesäksi, vuodeksi tai pariksi. Työnantajat vaativat nykyään vähintään insinööritasoista koulutusta, vaikka ohjelmointia oppii 90% tekemällä ja vain 10% teoriassa. Tosin englantia täytyy osata sen verran, että pystyy omatoimisesti ottamaan selvää asioista. Jos itse ei pysty ratkaisemaan ongelmaa, niin netistä löytyy melkein ongelmaan kuin ongelmaan jo ratkaisu. Minulla on kokemus, että työpaikkaan otettiin insinööri ohjelmointiongelmaa ratkomaan, hän yritti 2 vuotta ja joutui pois, koska ei saanut vietyä kunnolla kohdetta eteenpäin. Sen sijaan muuten kokenut ohjelmoija, joka ei ollut insinööri, vaan hyvä työkokemus, oli kaikkien pätevin ja osaavin ohjelmoija. Kysyin häneltä joskus C++ ongelmiin neuvoa. Itselläni on muutama atk-kurssi ja ammattitutkinto, mutta kokemukseni on se, että eniten olen oppinut itseopiskelemalla, ottamalla selvää asioista ja kokeilemalla. Ainakin takavuosina atk-koulutukseen ei ollut päteviä opettajia, he eivät tunteneet työelämän vaativia haasteita. Työkokemus ja harrastukset ovat minulle eniten opettaneet alaa.
Myös ikäsyrjintä voi vaikuttaa työvoimapulaan, sitä on 40-65-vuotiaille osaajille. Myös luottamuksen puute. Atk-alalla on valtavasti eri menetelmiä tehdä sovelluksia. On lukuisia eri ohjelmointikieliä ja kehitysympäristöjä, niistä tulee jatkuvasti uudempia versioita. Ohjelmoijan on tutustuttava myös sovellusalueisiin ja niitäkin on valtavasti. Jos työnantaja odottaa saavansa sellaisen IT-osaajan, joka ilman vähäistäkään perehtymistä olisi heti valmis tekemään työnantajalle vaativia töitä, työvoimapulaa podetaan. Moni työtön olisi valmis jopa vapaa-ajallaan perehtymään ja opiskelemaan lisää ko. menetelmiä ja sovellusalueita, jos sen jälkeen varma palkallinen työpaikka saataisiin. Turhaa opiskelua, jota on tullut paljonkin, ei viitsisi enää tehdä. Koska atk-alalla on ollut suurtyöttömyys, ja Nokialtakin vapautui paljon huippuosaajia, ei monikaan ole enää suuntautunut alalle. On olemassa valmiina maailmalla alalle kuin alalle jo ohjelmistoja tehtynä ja ilmaisenakin on saatavina, joita voi täydentää kaupallisilla palasilla. Näin ollen ohjelmointiin on harvoin enää tarvetta. Ohjelmissa voi asetuksin muuttaa niiden toimintoja ja lisätä tai poistaa ominaisuuksia. On myös paljon graafisia ominaisuuksia, joita pudottelemalla ja asetuksia säätämällä rakentuu ohjelma. Perusohjelmointitaito on kyllä välttämätön olla, jos haluaa ymmärtää ja muokata ja täydentää itse ohjelmakoodia. Ohjelmointikielissä on kaikissa samat perusominaisuudet vähän eri syntakseilla ja merkinnöillä. Sitten niissä on valmiina paljon ohjelmanpätkiä, joita voi hyödyntää. Olio-ohjelmointi on käytössä, missä voidaan periyttää valmiista luokista muuntelemalla, kun tekee uutta sovellusta.
Tekoälyynkin on olemassa jo paljon eri menetelmiä, ohjelmointikieliä ja välineitä. Kaikkea, vaativia asioitakin voi oppia, kun on aikaa ja tarvetta. Tekoäly vaatii pätevän tietämyskannan, josta päätelmät tehdään. Tietämyksen muokkaukseen ja hankintaan varmaan menee eniten aikaa. Tosin tekoälyssä on paljon matemaattisiakin menetelmiä, että se vaatii kielellisen osaamisen lisäksi matemaattista osaamista. Itse tietämys voi olla rönsyilevää ja sisältää paljon epävarmaa ja puutteellista tietoa, näin ollen tuloksista voi tulla vinoutuneita ja virheellisiäkin.
Ohjelmointi voi viedä paljonkin aikaa. Minulla on kuva, että on atk-guruja, jotka saattavat tehdä pitkää päivää, jopa yölläkin tehdä töitä. Virheen löytäminen ohjelmasta kokemattomalle voi viedä paljonkin aikaa. Ohjelmissa on hyvät debuggerit, joilla voi virheitä etsiä. Itse kokeneena ohjelmoijana olen oppinut löytämään virheet varsin nopeasti. Olen tehnyt paljon vaativaa virheselvittelyä ja ohjelmointia, mutta työnantajille tämä kokemus ei riitä. Työhönottajissa on paljon sellaisia henkilöitä, jotka itse eivät tunne atk:ta kovin syvällisesti ja ohjelmointialuetta. Näin ollen heidän rekrytointinsa ei onnistu, päteviä itseoppineita ja oppimiskykyisiä hakijoita ei oteta töihin, näin heidän ammattitaitonsa ruostuu. Sen sijaan otetaan DI:tä ja insinöörejä ja muita korkeasti koulutettuja, joilla useilla voi olla omatoiminen opiskelukyky huonompi kuin itseoppineilla. Joillekin henkilöille pitää olla opettaja joka selittää asian, vaikka monet asiat löytyvät kirjoista ja muista materiaaleista, kun vain viitsii englanniksi opiskella. Insinöörikoulutuksessa menee paljon aikaa perusaineiden opiskelussa ja varsinaiseen ammatilliseen opiskeluun jää melko vähän aikaa. Yleensä kaikenlainen ammatillinen koulutus tuo vain perusosaamisen ja koulussa on välineitä, jotka voisivat olla kalliita hankkia omaksi. Itse ostin aikoinaan kaupallisen ohjelmointiympäristön kotikoneelleni ja se on auttanut minua huippuosaajaksi, että olen suoriutunut niistä ohjelmointitehtävistä loistavasti, mitä työnantajalla oli. Kun työnantajani teki paljon investointeja rakennuksiin ja sen jälkeen ei kauppoja tullutkaan niin paljon, niin minut irtisanottiin, koska en ollut insinööri osaamisestani huolimatta.
Nyt kun en ole ollut enää IT-alalla moneen vuoteen, tosin olen harrastuksena tehnyt ohjelmia, niin menee jonkin verran aikaa opetella uusimpia kehitysympäristöjä ja menetelmiä. Oppimiskykyni on kuitenkin vieläkin hyvä ja englannin sanavarasto laaja, mutta koska olen kohta 62-vuotias, en kelpaa enää työnantajille, vaikka minulla olisi 50% palkkatukioikeus pitkäaikaistyöttömänä ja yli 60-vuotiaana. Voisin olla ainakin osa-aikatyössä vielä eläkkeellä ollessanikin, koska eläkkeeni tulee olemaan pieni, ellen yllättäen sairastu. Tällä hetkellä on minulla hyvä fyysinen ja henkinen kunto, verisuonien tukkeutuminen on riski, johon olen varautunut liikunnalla, ruokavaliolla ja lääkkeillä. Työttömyysvuosia ja kurssi-kouluvuosia on tullut paljon ja koska minulla ei ollut korkeakoulupohjaa, työnantajan ei tarvinnut maksaa minulla paljoa palkkaa verrattuna insinööreihin, näin eläkettä ei ole kertynyt. Opiskelin ja valmistuin laborantiksi 52-vuotiaana, koska olen kiinnostunut luonnontieteistä, kemiasta, biologiasta, biotekniikasta, ekologiasta, lääketieteestä yms. Tosin en ole päässyt laborantinkaan töihin koska olen niin vanha jo. Myöskään korkeakouluun en ole pyrkinyt iän vuoksi, vaikka pohjakoulutukseni ja tutkintojeni vuoksi olisi muuten jo ollut mahdollista. Harrastan biotieteitä itseopiskelemalla jonkin verran, laborantin ja atk-alan pohja luo siihen hyvät edellytykset.
Nytkin minulla on muutama työpaikkahakemus menossa, mutta ei vaan tärppää minkäänlaiseen työhön. Olen velvollinenkin hakemaan kokopäivätyötä, sillä saan pientä työttömyyspäivärahaa, jolla ei yksistään tule toimeen, ilman pientä osa-aikatyötä mitä nyt teen. Olisi kiva saada kokopäivätyötä, mutta IT- ja laboratorioalalta sitä ei enää 62-vuotiaana ja alalta useita vuosia poissa olleena saa. Pääsen ehkä kohta joksikin aikaan rakennuksen purkuhommiin. Ruumiillinen työ ja liikunta estävät verisuonien tukkeutumista, minulle on jo laitettu yksi putki sepelvaltimoon 3 vuotta sitten pallolaajennuksella. Olen lisännyt liikuntaa, melkein joka päivä käyn lenkillä noin 40 minuuttia vähintään. Ennen käytin opiskeluun ja kehittelyyn niin paljon aikaa, että liikunta jäi vähemmälle.
Olen perustanut tämän nettisivustonkin, että jos saisin riittävästi mainoslinkkejä ja ravitsemusohjelmaani kaupaksi, voisin alkaa yrittäjäksi. Mutta yhtäkään maksavaa asiakasta en ole vielä saanut, vaikka tämä sivusto on ollut esillä netissä jo kohta puoli vuotta. Pitäisikö sulkea tämä sivusto ja lopettaa ilmainen ajatusten jakaminen. Pidän sivuston ainakin toistaiseksi, ellen tule niin köyhäksi, etten pysty maksamaan 120 euron vuoismaksua palvelujen tarjoajille. Voi tulla yllättäviä sairausmenoja, asunnon ja auton remontit ja huollot maksavat. Pankkitililläni ei ole paljoa säästöjä, mutta sen verran, että pärjään ilman velkaa pienillä tuilla ja lisätuloilla. Moni suomalainen elää alle köyhyysrajan En ole ainoa kehityskelpoinen huippuosaaja, joka tätä kokee 100-vuotiaassa itsenäisessä Suomessa, kuitenkin hyvinvointivaltiossa, jolla on yli 100 miljardia valtion velkaa, puhumattakaan kuntien, yritysten ja kotitalouksien veloista. Jos kaikki velat maksettaisiin kerralla pois, olisimme köyhä ja kurja kehitysmaa. Kun moraali rappeutuu Suomessa entistä enemmän, ei Suomella ole tulevaisuudessa hurraamista. Kuolevatko suomalaiset sukupuuttoon, koska syntyvyys alenee. Suomen täyttävät ulkomaalaiset ja me sekoitumme ja mukaudumme suurempien kansojen joukkoon.
Toisaalta maailmanloppukin kyllä tulee joskus, koska raamatun ennustukset varmasti täyttyvät, niin kuin ne tähänkin asti ovat täyttyneet. Yksi tekijä voi olla myös, että en saa työtä, asiakkaita tai säilytä työpaikkaa, koska olen uskovainen. Perustuslain mukaan ei saisi syrjiä uskonnonkaan vuoksi. Vaikuttaa siltä, että rockholistit ja alkoholistit otetaan mieluummin töihin kuin se, joka ei halua lähteä heidän illanviettoihinsa. Vaikka ei ollakaan ”holisteja”, niin eikö monet ihmiset ole kuitenkin sidoksissa kevyeen musiikkiin ja alkoholijuomiin, koska ei voida olla ilman niitä. Mielen ja sielun rauha, kun mikään ei paina, auttaa keskittymään ja huippusuorituksiinkin, eikä siihen tarvita pahaa viihdettä ja huumeita. Myös jos ei ole taottu samaan muottiin, on vähän erikoinen, niin syrjitään. Mieluummin otetaan töihin tavallisia, tavanmukaisia ihmisiä. Jos huomataan käytöksessä, puhetyylissä tai muussa jotakin erilaista, ei luoteta ihmiseen. Luottamuksen puute estää ja se ettei tunne tarkkaan mihin toinen voisi pystyä työllistymistä. Nuoret työnantajat eivät mielellään ota itseään vanhempia ihmisiä töihin. Kyllä työpaikoilla kannattaisi olla kaiken ikäisiä nuoria, keski-ikäisä ja vanhoja opettelemassa ja harjoittelemassa. Maailma muuttuu nopeasti, uutta tietoa ja menetelmiä tulee nopeasti lisää, kaikki joutuvat nykyisin harrastamaan elinikäistä oppimista. Kukaan ei ole seppä syntyessään eikä kokenutkaan enää nykyisin.
Johtopäätös: Työvoimapulaa ei ole, vaan työnantajat ovat liian vaativia ja odottavat valmiita huippuosaajia, vaikka sellaisia ei tule kuin töitä tekemällä. Jos kukaan ei pääse töihin opettelemaan, ei huippuosaajia tule koskaan. On totuttu siihen, että työvoimaa on ollut runsaasti tarjolla ja valinnan varaa, koska Suomessa on pitkään ollut suurtyöttömyys. Nyt kun tilanne muuttuu, suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja nuoria on vähemmän, koska syntyvyys on pieni, työvoimapulaa voi tulla. Osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, niihin ei ehdi mukautumaan niin tehokkaasti kuin työnantajat toivoisivat. Kilpailu on kovaa. Onko nykyinen nuori sukupolvi valmis kovaan työntekoon ja opiskeluun, mitä suuret aikaisemmat ikäluokat ovat joutuneet tekemään ja vielä pienillä tuloilla. Kaikkia näitä voidaan yhdessä pohtia, mutta ei vaan pohtia vaan todella tulee toimia, että kaikille työttömille saataisiin töitä, riittävä toimeentulo kaikille myös eläkeläisille ja kaikki velat maksettua.
Veikko J. Pyhtilä, 21.10.2017