Veikko J. Pyhtilä, 1.8.2018
Kun ihmisillä on itsellään riittävä toimeentulo, he usein vähät välittävät muista ja yhteisestä hyvästä. Ihmiset ovat luonnostaan itsekkäitä, kaikilla on niin paljon puuhaa ja harrastuksia, ettei yhteisiin ongelmiin riitä paljoa aikaa. Kuinka vaikeaa on saada ihmisiä mukaan rakentavaan yhteistyöhön ja toimimaan koko yhteiskunnan ja maailman hyväksi. Jos paikkakunnalla, valtiolla ja maailmalla menee hyvin, niin myös itsellä on edellytyksiä mennä paremmin.
Yksin ihmisen on vaikea saada hyviä tuloksia, olemme niin sidoksissa muuhun yhteiskuntaan ja pitkälle kehitetyt kilpailukykyiset hyödykkeet vaativat useiden tahojen yhteistyötä ja resursseja. Yhteistyön esteenä on löytää sopiva ryhmä, jonka kanssa yhteistyö sujuisi hedelmällisesti. Ja kun ryhmä saadaan kokoon, tarvitsee se hyvää organisointia ja hyvää tiekarttaa etenemiselle realistisiin tavoitteisiin.
Ongelmienratkaisu-sivuston yhtenä tavoitteena on saada ihmisiä hyödylliseen vuorovaikutukseen. Mutta kuten yli vuoden kokeilu osoittaa, ketään ei saada mukaan edes antamaan palautetta. Yhdellä ihmisellä on vähän pääomaa, aikaa, osaamista, mahdollisuuksia ongelmien ratkaisuun. Olen omalta osaltani yrittänyt antaa virikkeitä ja ideoita hyödykkeiden löytämiseen ja ongelmienratkaisuun. Yritän saada kokoon edes pienen aktiivisen ryhmän ja on erikoistuttava vain muutamiin kehitysprojekteihin tai vain yhteen kehitysprojektiin.
Jos osaamista ei ole riittävästi, sitä saa, kun ryhmän jäsenet täydentävät toisiaan ja kun on selkeä tavoite, voidaan osaamista hankkia lisää. Kun saadaan aikaan hyvä työnjako ja perusteellinen esitutkimus, voi olla realistisempaa saada tulosta aikaan. Todellakin tarvitaan selvää ja varmaa tavoitetta mihin pyritään, silloin jokainen ryhmän jäsen osaa toimia tarkoituksenmukaisemmin. Yhdessä voidaan myös arvioida tekemisiä ja tavoitteita.
Työllistyminen ja kannattavan yrityksen perustaminen on pitkällinen prosessi. Ne eivät toteudu hetkessä, ellei tapahdu monien onnekkaiden yhteensattumien summaa. Monien epäonnekkaiden sattumien summana voi kaikki epäonnistua, mistään ei tule mitään. Harvoin ensi yrittämällä onnistuu, paljon on matkan varrella muututtava ja kehityttävä sekä ryhmän jäsenien että toimintatapojen.
ALETAAN MUODOSTAA RYHMIÄ JA LAATIA TIEKARTTAA!
- Mikä kehitysprojektiksi?
- Keitä mukaan? Mikä on kunkin jäsenen ja tahon rooli yhteistyössä? Kaikkien on panostettava aluksi jopa ilman tuloja, mutta projektista voi tulla osaamista kehittävä ja se voi olla sivutoimisena harrastuksena. Jos edes muutama tunti viikossa on aikaa kullakin jäsenelle projektin hyväksi.
- Mitä on jo olemassa aiheesta, jota kehitetään maailmalla?
- Mitä tiedonhankintaa ja opiskelua tarvitaan?
- Onko resursseja riittävästi ja ne realistisesti suhteutettu tavoitteisiin?
- Onko tavoitteet järkeviä ja saadaanko hyödyllisiä tuloksia aikaan?
- Ovatko menetelmät ja tuotettavat hyödykkeet kilpailukykyisiä ja kestävän kehityksen mukaisia?
- Miten saadaan tulokset hyötykäyttöön ja markkinoitua?
- Esityslistaa voi muokata ja täydentää.
Veikko J. Pyhtilä, 1.8.2018