Veikko J. Pyhtilä, 31.8.2018
Maailmassa noin miljardi ihmistä kokee aliravitsemusta, lisäksi kaikilla ihmisillä on optimoitavaa ravitsemuksessa terveellisempään, taloudellisempaan, ympäristöystävällisempään ja monipuolisempaan suuntaan.
Vähennetään ruokahävikkiä kaikissa vaiheissa: viljelyssä, sadonkorjuussa, kuljetuksessa, varastoinnissa, kaupoissa, kotitalouksissa. Jätteet ja todella pilalle mennyt ruoka energiantuotantoon.
Lisätään ruoan varmuusvarastointia katastrofien ja katovuosien varalle.
Monipuolistetaan viljelykasveja, syötäväksi kelpaavia eliöitä ja aletaan syödä monipuolisemmin ja terveellisemmin. Jalostetaan ja otetaan viljelyyn sään ääriolosuhteissakin menestyviä kasveja. Mahdollisesti tuotetaan ja tutkitaan ruoan tuottamista mikrobeilla.
Ylipaino kuriin vähentämällä liikaa ruoan kulutusta. Syödään ravintorikkaita ruokia vähemmillä kaloreilla. Tuotetaan ruokia, joissa on runsaasti terveyttä edistäviä aineita. Syödään enemmän tuoretta ruokaa, koska kypsennettäessä tuhoutuu hyödyllisiä ravinteita, tosin on huomioitava hygienia ja joskus kypsentäminen auttaa ravintoaineiden imeytymisessä elimistöön.
Ruoaksi kelpaavien nykyisin bioenergiaa varten viljeltävien kasvin tilalle muita nopeasti kasvavia ja hiiltä sitovia kasveja.
Kaikki joutomaat viljelyyn. Yritetään saada aavikoitakin takaisin metsiksi ja viljelymaiksi. Ja aavikoille aurinkoenergiaa ottavia ja varastoivia järjestelmiä energiapulaan. Lisätään harrasteviljelyä, sivutoimista viljelyä, kaupunkiviljelyä, lähialuetuotantoa ja lähiruoan käyttöä.
Varastoidaan auringon energiaa kesällä, että talvella siitä on otettavissa kasvihuoneiden, joita voidaan lisätä, käyttöön.
Tehdään järjestelyjä, että rankkasateet ovat hallinnassa, vedet saadaan nopeasti pois viljelyalueilta ja estettyä liian veden tuho viljelyksille. Varastoidaan vettä altaisiin kuivuuden varalle kasteluvedeksi.
Lähelle vesistöjen rantoja kasvillisuusvyöhykkeitä, jotka estävät ravinteiden menemistä vesistöihin ja näin saataisiin estettyä vesistöjen pilaantumista ja rehevöitymistä.
Voidaan tutkia, voidaanko vedessä viljellä ruoaksi kelpaavia kasveja. Miten kaloille ja vesieläimille turvataan monipuolinen ravinto. Miten kalojen luonnollista ja viljelemällä saatavaa ruoantuotantoa voitaisiin tehostaa.
Lihantuotanto on hyvä olla alueilla, jossa viljat eivät menesty hyvin, mutta joissa ruohot, pensaat ja metsiköt kasvavat hyvin. Ruoholla saatu yhdistetty lihan- ja maidontuotanto on ympäristöystävällisempää ja liha, juusto ovat verenkiertojärjestelmälle terveellisempää, koska niissä on K1, K2-vitamiineja (K2- vitamiini estää verisuonikovettumien muodostumista, poistaa kalkkeutumista verisuonista) kuin soija- tai muilla rehuilla tuotettu liha. Tosin hapatetuista soijapavuista saadaan nattoa, jossa on runsaasti K2-vitamiinia. Voidaan lisätä siipikarjan, lampaiden, metsän riistaeläinten lihantuotantoa, kalanviljelyä ja käyttöä ravintona. Myös sienien viljelyä luonnossakin voitaisiin edistää ruoaksi. Kasvisruokaa enemmän ja vähennetään liikaa lihan kulutusta.
Biointensiivisellä viljelyllä ja sitä edelleen kehittämällä voidaan lisätä ympäristöystävällisempää, terveellisempää ruoantuotantoa, pienemmältä alueelta saadaan tuotettua enemmän ruokaa. Kompostilla ja muilla keinoin maan laatu terveeksi ja tuottavaksi kasveille. Viljelykierto. Typpeä sitovia kasveja. Tuholaisia ja rikkakasveja tuhotaan ja estetään luonnonmukaisilla menetelmillä.
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, sekä bio- että kemiallisen saasteen estäminen, terveellinen laadukas ruoka otetaan huomioon viljelyratkaisuissa.
Viljelyosaamista on lisättävä sekä ammattilaisille että harrastelijoille. Tietämyksellä, tekoälyllä ym. järjestelyillä optimoidaan ruokaketjua tuotannossa, kuljetuksessa, varastoinnissa, säilyvyydessä, markkinoinnissa, kulutuksessa. Tietämystä, osaamista ja mahdollisuuksia järkevien valintojen tekemistä kulutuksessa lisättävä kaikille.
Teknologialla, teollisuudella hyviä välineitä maanviljelyyn, karjanhoitoon, metsien hoitoon ja yleensä biotalouteen ja luonnonsuojeluun. Kemianteollisuus, vihreällä kemialla ympäristöystävällisiä lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, biotekniikalla edistetään kasvin- ja eläinjalostusta kuitenkin riskit huomioiden pitkälläkin aikavälillä.
Maanviljelijöille on taattava riittävä toimeentulo, samalla kuitenkin ruoan hinta on saatava pysymään edullisena vähävaraisille. Köyhyys- ja työttömyysongelmien ratkaisuihin lisää keinoja ja hyvät keinot käyttöön, näin ihmisillä on varaa kunnolliseen ravitsemukseen ja samalla ratkaistaan terveys- ja muita ongelmia.
Ihmisiä on saatava aktivoitua enemmän vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön yleensäkin kaikkien maailman polttavien ongelmien ratkaisuihin. Tästä voisi kertyä paljon lisää tietoa ja osaamista. Samoin ihmisiä, työttömiä ja vajaakuntoisiakin voidaan laittaa lisää tutkimaan ja kehittämään kartoittamaan ongelmia ja ideoimaan niihin ratkaisuja. Jokainen kortena kekoon! Samoin ihmiset ja yhteisöt voivat arvioida ratkaisujen laatua ja sopivuutta monelta eri näkökulmalta.
Ehdota lisää ratkaisuja ja yksityiskohtaisemminkin, niin laitan tähän luetteloon jatkoksi!
Veikko J. Pyhtilä, 31.8.2018