Veikko J. Pyhtilä, 8.11.2018

Olen kuullut huipputiedemiehestä, joka ei ollut opiskellut yliopistossa, mutta luki paljon tieteellistä kirjallisuutta ja pääsi tekemään ja toteuttamaan asioita. Siis voidaan edetä itseopiskelemallakin ja sitähän se paljon on siitäkin huolimatta, vaikka ollaan koulutuksessa. Nykyisin on paljon tietoa saatavilla netissä ja kirjastoissa. Kannattaa ostaa jokin ajan tasalla oleva hyvä tieteen oppikirja, koska ilmaisena ei välttämättä saa hyvää oppimateriaalia. Mutta alkuun pääsee ilmaisilla vanhemmillakin kirjojen versioilla ja netissä olevilla ilmaisilla aineistoilla.

Luonnontieteissä on paljon vakiintunutta perustietoa, joka ei vanhene. Joskus voi teoria muuttua ja jatkossakin voi muuttua, kun tutkimukset etenevät. Tieteellisistä artikkeleista saa uusinta tietoa, mutta niiden lukeminen ja kunnolla ymmärtäminen voi vaatia, että ensin on opiskellut alalta perustiedot ja käsitteistön. Kun lukee vieraskielistä kirjallisuutta, niin kielitaitokin kehittyy. Samoin lukeminen ja pohdiskelu on hyvää aivovoimistelua ja mielenkiintoinen harrastus.

Siis teoriassa voi opiskella itsenäisesti, jos on hyviä oppimateriaaleja. Tosin monien tieteiden kokeiluissa tarvitaan laboratoriota, välineitä, reagensseja jne.  ja hyvää työturvallisuutta. Kunpa olisi yleinen laboratorio, jossa tavallinen kansalainen, tieteen harrastaja, voisi tehdä kokeita ja opetella käytännössä asioita. Laboratorion käyttäjille tosin pitäisi olla turvallisuustesti ja valvontaa, ettei pääsisi tapahtumaan onnettomuuksia. Materiaalien kulutuksesta pitäisi kunkin käyttäjän maksaa oman osuutensa. Harrastelijatkin voisivat yhdessä perustaa laboratorion.

On hyvää nykyisessä koulutusjärjestelmässä: Opettajat voivat ohjata opiskelua, koota hyviä opetusmateriaaleja, selittää vaikeita asioita ymmärrettäviksi, painottaa oleellisia asioita. Oppilaitoksilla on välineitä, joita tieteen opiskelussa ja kokeiluissa tarvitaan. Opiskelua kustannetaan yhteiskunnan varoista. Julkinen talous on velkaantunut tällä hetkellä kohta 107 miljardia euroa valtiolla, lisäksi ovat vielä kuntien velat, ei voida aina ajatella, että lisätään rahaa julkisista varoista tieteeseen, tutkimukseen ja koulutukseen. Yritysten omistajien pitäisi ajatella kehittämistä ja välttää liian suurien osinkojen jakoa ja laittaa rahaa oppimateriaaleihin, tieteeseen, tutkimukseen ja kehitykseen, että tulevaisuudessakin yrityksillä olisi kilpailukykyä. Yksityistä velkaa on myös paljon. Hyvinä aikoina tulisi säästää enemmän, että huonoina aikoina olisi varaa mistä ottaa.

Myös työntekijöiden tulee ajatella kannattavuutta ja kilpailukykyä, ettei vaadita ja vielä pakkokeinoin ylisuuria etuja. Toisilla on oikeus kivettyä fossiiliksi työpaikkaansa ja etuihinsa ja toiset joutuvat kivettymään pitkäaikaistyöttömiksi ja elämään alle toimeentulorajan.  Pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömienkin päästä töihin, ettei urakehitys katkeaisi ja ammattitaito kehittyisi, kun saisi työkokemusta, tällöin olisi osaavaa työvoimaa tarjolla enemmän. Joillakin vajaakuntoisuus estää täysipainoisen työllistymisen, myös heille tulisi olla enemmän mahdollisuuksia.

Työntekijöiden, johtajien ja yritysten omistajien tulisi oma-aloitteisesti kehittää ammattitaitoa, opiskella ja seurata aikaa laaja-alaisesti, että ymmärtää monipuolisesti koko yhteiskunnan ja luonnon ilmiöitä lainalaisuuksineen. Tällöin ei olla kuplassa ja eletä yli taloudellisten mahdollisuuksien ja luonnonvarojen, nähdään omaa nenää pidemmälle. Tällöin monet yhteiskunnalliset ristiriidatkin ratkeavat paremmin, kun ymmärretään ja tiedetään monelta eri näkökulmalta syvällisesti ongelmia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja. Ne lisäävät vastapuolien keskinäistä ymmärtämistä ja vähentävät ihmisen ja ihmisryhmien välien kärjistymistä huonoiksi. Kun on saanut luotettavaa ja puolueetonta tietoa monelta eri näkökulmalta, osaa perustella asioita paremmin. Tällöin hyvällä perustelulla rakentavasti voi viedä asioita eteenpäin. Ei kannata antaa liiaksi tunteille valtaa ja käyttää väkivaltaa. Minusta lakkoilut, työnsulut ja muut pakkokeinot ovat väkivaltaa. Opettele perustelemaan asiallisesti ja hyvin tasapuolisesti vinoutumatta omaan näkökantaan liiaksi, tällöin asioita saadaan tehokkaammin vietyä eteenpäin. Aina ei voida mennä myötämäkeä, tulee myös vastamäkeä, kun toisinaan saadaan lisää etuja itselle, joudutaan niistä myös toisinaan luopumaan yhteisen, oman maan ja koko maailman edun vuoksi.

Kannustan opiskelemiseen ja myös harrastamaan elinikäistä oppimista, jokainen toimija voi tätä kannustaa muille. On tutkittu, että teoriassa oppii 10% ja tekemällä 90% ainakin tietokoneohjelmoinnissa – tämä vaihtelee aloittain. Vankka teoriapohja ja sen syvällinen ymmärtäminen auttaa ja helpotta käytännön kokeiluissa ja niistä saa virikkeitä ideoille, ei tarvitse ruveta opettelemaan kantapään kautta. Kannattaa opiskella monta eri alaakin poikkitieteellisesti, mutta tarvitaan myös keskittymistä johonkin osa-alueeseen, sillä aika ei riitä yksilöltä kaikkeen. Opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, monet asiat ovat vaikeita ymmärtää ja omaksua, tietoa on valtavasti ja sen määrä lisääntyy koko ajan kiihtyvää vauhtia. On lähdettävä perusteista ja opiskeltava pala palalta oleellinen, niin että asiat tulevat yhä tutuimmiksi. Ne kertaantuvat, tulevat monipuolisesti kuvatuiksi ja selitetyiksi, kun lukee useista eri lähteistä. Ongelman jakaminen osaongelmiin auttaa myös niiden ratkaisemisessa.

Itse olen harrastanut paljon itseopiskelua mm. tietojenkäsittelyä, matematiikkaa, lääketiedettä, luonnontieteitä. Voi keskittyä vaikka biokemian ja vihreän kemian itseopiskeluun muutama tunti arkipäivisin, niissä on pohjaa mm. synteettiseen biologiaan, geenitekniikkaan, lääketieteeseen, farmasiaan, ekologiaan, terveys- ja ympäristöongelmien ratkaisuihin, uusien tuotteiden ja materiaalien kehitykseen. Aikaa tosin menee paljon, mutta minulla on jo paljon pohjatietoja, sillä olen vuosikymmeniä itseopiskellut paljon ja laaja-alaisesti. Koskaan ei tule täysin oppineeksi, koen että tietoni ovat vasta kuin raapaisuja eri aloilta. Terveydestä ja kunnosta riippuu myös, että jaksaako opiskella. Täytyy olla myös realistinen hyöty opiskelusta.

Kunpa pääsisimme kestävään, tasaiseen, tasapuoliseen ja vakaaseen kehitykseen sekä itsemme, että kaikkien muiden ihmisten hyväksi kotona, kotipaikkakunnallamme, kotimaassa, maapallolla ja koko maailmankaikkeudessa ja nykyisyydessä, tulevaisuudessa ja ikuisuudessa. Tiede, tutkimus, kehitys, opiskelu ja kokeilut auttavat uuden ja vanhan tiedon ja hyvien kokemuksien saamisessa ja soveltamisessa.

Veikko J. Pyhtilä, 19.10.2018

Tieteitä, oppeja, taitoja

(Poimittu noin 100 000 yleisestä suomen kielen sanasta.)

tiede; historiatiede; ilmatiede; kansatiede; liikuntatiede; yhteiskuntatiede; kidetiede; elintarviketiede; lääketiede; telelääketiede; sosiaalilääketiede; eläinlääketiede; biolääketiede; hammaslääketiede; oikeushammaslääketiede; yleislääketiede; oikeuslääketiede; avaruuslääketiede; ilmailulääketiede; urheilulääketiede; koululääketiede; työlääketiede; perinnetiede; lähitiede; lakitiede; musiikkitiede; henkitiede; universaalitiede; kielitiede; strukturaalikielitiede; sienitiede; meritiede; finanssitiede; tähtitiede; radiotähtitiede; kivitiede; kasvitiede; maantiede; murremaantiede; kielimaantiede; kulttuurimaantiede; kasvimaantiede; eläinmaantiede; talousmaantiede; eliömaantiede; eläintiede; kotieläintiede; luonnontiede; geotiede; biotiede; kognitiotiede; valtiotiede; hoitotiede; hallintotiede; uskontotiede; kirjastotiede; tilastotiede; ilmastotiede; muinaistiede; hyönteistiede; ihmistiede; käyttäytymistiede; kivennäistiede; oikeustiede; ravitsemustiede; taloustiede; maataloustiede; liiketaloustiede; kansantaloustiede; makrotaloustiede; mikrotaloustiede; metsätaloustiede; kasvatustiede; kirjallisuustiede; kansanterveystiede; perinnöllisyystiede; käännöstiede; sielutiede; lintutiede; maanviljelytiede; menetelmätiede; metsätiede; viestintätiede; väestötiede; vesistötiede;

pedagogia; genealogia; mineralogia; metodologia; ideologia; geologia; malmigeologia; maaperägeologia; arkeologia; meriarkeologia; teologia; morfologia; biologia; molekyylibiologia; systeemibiologia; meribiologia; kasvibiologia; sosiobiologia; psykobiologia; kronobiologia; aerobiologia; mikrobiologia; kryobiologia; solubiologia; säteilybiologia; maaperäbiologia; metsäbiologia; radiologia; kardiologia; epidemiologia; bakteriologia; assyriologia; anestesiologia; sosiologia; kielisosiologia; fysiologia; kasvifysiologia; etiologia; farmakologia; ekologia; sosiaaliekologia; kasviekologia; gynekologia; metsäekologia; leksikologia; toksikologia; onkologia; mykologia; psykologia; sosiaalipsykologia; kriminaalipsykologia; lastenpsykologia; eläinpsykologia; rikospsykologia; kasvatuspsykologia; kehityspsykologia; perinnöllisyyspsykologia; koulupsykologia; työpsykologia; filologia; seismologia; kosmologia; etymologia; röntgenologia; kriminologia; endokrinologia; teknologia; elintarviketeknologia; informaatioteknologia; maatalousteknologia; puuteknologia; metsäteknologia; limnologia; fonologia; kronologia; immunologia; antropologia; sosiaaliantropologia; kulttuuriantropologia; typologia; andrologia; hydrologia; venerologia; serologia; virologia; meteorologia; metrologia; petrologia; urologia; neurologia; futurologia; hematologia; klimatologia; dermatologia; reumatologia; perinatologia; patologia; kasvipatologia; psykopatologia; kosmetologia; paleontologia; gerontologia; histologia; kristologia; sytologia; embryologia;

kemia; kidekemia; elintarvikekemia; lääkekemia; makromolekyylikemia; kvanttikemia; alkemia; ydinkemia; biokemia; radiokemia; termokemia; mikrokemia; petrokemia; maanviljelyskemia; puukemia; sähkökemia; lämpökemia;

ergonomia; ekonomia; maatalousekonomia; metsäekonomia; agronomia; astronomia; gastronomia; taksonomia; anatomia; kasvianatomia;

geometria; tasogeometria; avaruusgeometria; trigonometria;

pedagogiikka; steinerpedagogiikka; logiikka; hydrauliikka; dynamiikka; termodynamiikka; aerodynamiikka; elektrodynamiikka; sähködynamiikka; biorytmiikka; mekaniikka; kvanttimekaniikka; taivaanmekaniikka; hienomekaniikka; maarakennusmekaniikka; botaniikka;

tekniikka; analogiatekniikka; sähkövoimatekniikka; tajunnanvirtatekniikka; turvatekniikka; puolijohdetekniikka; puhetekniikka; teletekniikka; liikennetekniikka; tietokonetekniikka; lentokonetekniikka; offshoretekniikka; digitaalitekniikka; geenitekniikka; äänitekniikka; meritekniikka; vuoritekniikka; kollaasitekniikka; robottitekniikka; rivitekniikka; LVI-tekniikka; kodintekniikka; ydintekniikka; sivellintekniikka; videotekniikka; geotekniikka; biotekniikka; radiotekniikka; ajotekniikka; galvanotekniikka; painotekniikka; kirjapainotekniikka; mikrotekniikka; pyrotekniikka; pienjaksotekniikka; tietotekniikka; tuotantotekniikka; lentotekniikka; äänentoistotekniikka; soittotekniikka; ohutkalvotekniikka; servotekniikka; lasertekniikka; kunnallistekniikka; äänenmuokkaustekniikka; maalaustekniikka; mittaustekniikka; valokuvaustekniikka; rakennustekniikka; vesirakennustekniikka; laivanrakennustekniikka; tienrakennustekniikka; äänentallennustekniikka; kokoustekniikka; toimitustekniikka; valaistustekniikka; valmistustekniikka; pientaajuustekniikka; suurtaajuustekniikka; avaruustekniikka; äänitystekniikka; huipputekniikka; viljelytekniikka; kylmätekniikka; viestintätekniikka; sähkötekniikka; ympäristötekniikka; säätötekniikka; mekatroniikka; elektroniikka; bioelektroniikka; mikroelektroniikka; optoelektroniikka; kulutuselektroniikka; retoriikka;

fysiikka; suurenergiafysiikka; plasmafysiikka; metafysiikka; atomifysiikka; kvanttifysiikka; ydinfysiikka; geofysiikka; biofysiikka; astrofysiikka; kryofysiikka; maanviljelysfysiikka; säteilyfysiikka; kylmäfysiikka;

problematiikka; telematiikka; kinematiikka; tematiikka; matematiikka; tilastomatematiikka; vakuutusmatematiikka; systematiikka; pragmatiikka; dogmatiikka; automatiikka; informatiikka; numismatiikka; pneumatiikka; statiikka; sähköstatiikka; etiikka; eksegetiikka; ammattietiikka; kosmetiikka; luonnonkosmetiikka; aritmetiikka; genetiikka; kinetiikka; lääkärinetiikka; fonetiikka; kybernetiikka; bioetiikka; poetiikka; dietetiikka; estetiikka; didaktiikka; semantiikka; robotiikka; semiotiikka; eksotiikka; aseptiikka; optiikka; kideoptiikka; elektronioptiikka; kuituoptiikka; lasikuituoptiikka; logistiikka; kriminalistiikka; journalistiikka; orientalistiikka; anglistiikka; stilistiikka; ballistiikka; novellistiikka; romanistiikka; germanistiikka; fennistiikka; ugristiikka; fennougristiikka; folkloristiikka; russistiikka; statistiikka; slavistiikka; lingvistiikka; tekstilingvistiikka; sosiolingvistiikka; psykolingvistiikka; neurolingvistiikka; oikeuslingvistiikka; diagnostiikka; röntgendiagnostiikka; akustiikka; huoneakustiikka; rakennusakustiikka; sähköakustiikka; astronautiikka; analytiikka;

oppi; vaakunaoppi; tavaraoppi; yhteiskuntaoppi; runomittaoppi; karttaoppi; asemakaavaoppi; kideoppi; puheoppi; liikeoppi; lääkeaineoppi; äänneoppi; lauseoppi; metodioppi; merkkioppi; kielioppi; koulukielioppi; metallioppi; tyylioppi; atomioppi; rytmioppi; äänioppi; tyyppioppi; värioppi; finanssioppi; tautioppi; korvatautioppi; kasvitautioppi; lastentautioppi; miestentautioppi; naistentautioppi; sydäntautioppi; ihotautioppi; hermotautioppi; sisätautioppi; jalokivioppi; kasvioppi; lainoppi; kasvainoppi; kristinoppi; eläinoppi; uskonoppi; luonnonoppi; kombinaatio-oppi; valtio-oppi; vallanjako-oppi; joukko-oppi; valo-oppi; tieto-oppi; johto-oppi; hallinto-oppi; ravinto-oppi; muoto-oppi; ilmasto-oppi; sanasto-oppi; vanhurskauttamisoppi; luomisoppi; polveutumisoppi; kudosoppi; mittausoppi; maanmittausoppi; rikostutkimusoppi; runousoppi; perusoppi; virusoppi; kasvatusoppi; opetusoppi; sovitusoppi; tiedotusoppi; lunastusoppi; lääkkeenvalmistusoppi; taivutusoppi; lujuusoppi; jumaluusoppi; kolminaisuusoppi; siveysoppi; terveysoppi; kehitysoppi; merkitysoppi; raamatunselitysoppi; taudinmääritysoppi; maanjäristysoppi; synnytysoppi; laskuoppi; soluoppi; sointuoppi; tietojenkäsittelyoppi; menetelmäoppi; sähköoppi; lämpöoppi; lehdistöoppi; ympäristöoppi;

taito; kuvaamataito; uimataito; puhetaito; kielitaito; insinööritaito; ammattitaito; ajotaito; kirjapainotaito; tietotaito; lentotaito; ruoanlaittotaito; keittotaito; soittotaito; valtiomiestaito; kansalaistaito; kuvaamistaito; johtamistaito; esiintymistaito; kirjoitustaito; piirustustaito; esitystaito; merenkulkutaito; lukutaito; nuotinlukutaito; sisälukutaito; keskustelutaito; laulutaito; ilmaisutaito; järjestelytaito; väittelytaito; erätaito; käsityötaito