Asiakkaat eivät tiedä, mitä toimeksiantoja ja työtä he tarjoaisivat meille. Myös me emme tiedä, mitä me tarjoaisimme asiakkaille, kun heiltä ei tule kysyntää. Me emme voi suuntautua ja valmistautua kysyntään, koska sellaisten hyödykkeiden tuottaminen, joille ei ole kysyntää, ei ole kannattavaa ja on riskialtista, että resurssit menevät hukkaan. Ei voi hakuammuntana alkaa tuottamaan sitä ja tätä. Toisaalta, jos me emme esittele emmekä tarjoa mitään riittävän selkeää ja konkreettista asiakkaille, ei heille tule tarvettakaan kysyä.
Miten tästä pysähtyneisyydestä ja lukkiutumisesta pääsisi eteenpäin ja hyödykkeiden vaihto vilkastuisi? Asiakkaiden tulisi ilmaista tarpeensa ja meidän selvemmin mahdollisuutemme tuottaa jotakin hyödykettä heille. Siis molempien osapuolien pitäisi lähestyä toisiaan, vaikka puolitiehen. Emme voi täysin valmista tarjotinta antaa heille ainakaan tässä yrityksen alkuvaiheessa. Ja koska asiakas ei ilmaise tarpeitansa ja kysyntäänsä, emme voi valmistautua, kehittää, hankkia tietoa ja opiskella asiakkaan kysynnän varalle. Ei ole varaa alkaa tuottamaan jotakin ratkaisua johonkin ongelmaan, jos ratkaisulle ei ole kysyntää. Emmekä voi sovittaa ja räätälöidä asiakkaalle palvelupaketteja, koska asiakkaat eivät ilmaise tarpeitansa ja tilannettansa. Olemme kuitenkin tuoneet esille valmiutemme ongelmien ratkaisujen etsimiseen ja kehittämiseen.
Yrittämisen alkuvaihe on näin ollen äärettömän vaikea. Kun köyhät pitkäaikaistyöttömät alkavat yrittämään, heillä ei ole pääomia, eikä aina pitkäaikaista kokemusta ja osaamista, jota he tarjoaisivat asiakkaille. Tosin työttömillä on ollut ja olisi aikaa opiskella, kehitellä hyvää tarjontaa ja hankkia tietoja paljon paremmin kuin työssäkäyvillä henkilöillä. Heillä olisi hyvät mahdollisuudet tuottaa asiakkaille kilpailukykyistä palvelua, kun vain asiakkaat ilmaisisivat mihin ongelmiin, puutteisiin ja kehityskohteisiin heillä olisi tarpeita. Muutama klikkaus yhteydenottolomakkeella ja vihjaus tarpeista olisi suureksi avuksi ja auttaisi työttömiä kehittymään ja aloittavia yrittäjiä alkuun.
Asiakkailla voi olla kiireitä, voisimme tarjota heille, vaikka osa-aikaista palvelua helpottamaan kiireitä. Kiireestä voi tulla noidankehä, joka estää kehittymistä parempaan ja ongelmien perusteellista kartoitusta ja parempien ratkaisujen löytämistä. Jos me yrittäjinä voisimme keskittyä pitkäaikaisesti mitä erilaisimpien ongelmien ratkaisemiseen ja tallennamme kokemuksemme ja mukana on nuorempaa sukupolvea, tällöin kehittyisi hyvä osaamispääoma ongelmien ratkaisemiseen ja kehittämiseen idearikkaasti, koska lähestymme ongelmien ratkaisuja poikkitieteellisesti, useiden eri alojen tietämystä huomioiden. Ja kun suuri joukko työttömiä liittyy yhdessä tekemään asioita, kyllä osaamista ja resursseja on. Pitkäaikaistyöttömänä on joutunut tutustumaan ja opiskelemaan monelle eri alalle ja hankkimaan tietoja, näin ollen on perustietoja yhdistellä idearikkaasti menetelmiä ja asioita ongelmien ratkaisuissa. Tälle toiminnalle toisi aktiivisuutta asiakkaiden aktiivisuus työttömiä ja alkavia yrityksiä kohtaan, kun olisi tietoa, mitä työtä ja kehittämiskohteita asiakkailla olisi tarjota. Tämä Ongelmienratkaisuyhteisö voisi organisoida ja koordinoida asioita, kun mukaan tulee lisää osallistujia. Yhteisöjä voi muodostaa useitakin, jos jäsenten arvot eivät soinnu yhteen, koska yhteishenki tulee olla hyvä jäsenienkin kesken.
Ansiosidonnaista päivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea sai Kelan mukaan 336971 henkeä kesäkuussa 2018. Kaikki nämä tarvitsevat kokopäivätyötä. Kaikki keinot käyttöön työllistymiseen ja elinkeinoelämän vilkastuttamiseen liiasta pysähtyneisyydestä aktiivisemmalla ja innovatiivisemmalla vuorovaikutuksella ihmisten kesken!
Mutta miten käynee? Varmaan kuten tähänkin saakka: Ei yhtään oma-aloitteista palautetta ja yhteydenottoa asiakkailta. Olen itse ottanut yhteyttä muutamaan henkilöön ja saanut myönteistä ja rakentavaa palautetta. Kyllä ihmiset varmaan somessa häärivät ainakin osittain jonninjoutavassa viestittelyssä ja yhteiskunnan tosi ongelmat jäävät ratkaisematta tai vaille kunnollisia ratkaisuja, kun koko kansaa ei saada talkoisiin, edes pikkuisen auttamaan toisiaan, heikommassa asemassakin olevia. Tarvitaan yhteisöjä, kuten tämä aloitteleva Ongelmienratkaisuyhteisö, jolloin on voimavaroja ja voidaan saada enemmän aikaan yhdessä kuin vain yksin. Mutta se edellyttää aktiivisuutta kaikilta ja mukaan lisää osallistujia kartoittamaan ongelmia, ideoimaan ratkaisuja ja arvioimaan niitä.
On kivaakin ja tarve puuhata jotakin. Kukaan ei halua olla täysin toimeton ja hyödytön ja elää vain yhteiskunnan tuilla. Myös vajaakuntoisilla on halu olla jotenkin hyödyllinen yhteiskunnalle. Tekemällä ja toimimalla tulee hyväksi ongelmien ratkaisijaksi. Ja ongelmia ja haasteita kyllä riittää nyt ja tulevaisuudessa. Meillä ei ole varaa jättää käyttämättä yhdenkään työttömän ja vajaakuntoisenkaan resursseja ja mahdollisuuksia!
Veikko J. Pyhtilä, 20.11.2018