EHDOTUKSIANI UUDEKSI, HELPOKSI MAAILMANKIELEKSI

My proposals for a new, easy world language.

Copyright Veikko J. Pyhtilä, Lahti, Finland, 14.4.2018

Kehitetetään helposti opittava, peruskäsitteistä johdettu, äänteellisesti kuvaava, kaunis, lyhyt, selkeä, looginen maailmankieli myös tietämyksen kokoamista, jäsentämistä, täsmentämistä, tiivistämistä, standardointia, puheen tunnistusta ja tekoälyä varten. Seuraavana ehdotuksiani.

HARRASTUKSENANI TEHTYJÄ TUOTOKSIA

Olen harrastanut 1990-luvun talouslaman aikana, jolloin Suomessa oli suurtyöttömyys,   kielenopetusmultimediakirjojen tekoa (Saksa, Venäjä). Ryhmittelin sanoja peruskäsitteiden mukaan. Kehitin huvikseni myös omaa helppoa kieltä. Tässä on kooste tuotoksestani noin 20 vuoden ajalta helpon, loogisen maailmankielen kehittämiseksi. Tässä on useita rakennelmiani, joita olen äskettäin laajentanut ja muokannut.

ETENEMISSUUNNITELMANI

Kielellisiä ongelmia

  1. Keinotekoisten kieleni periaatteita ja vaihtoehtoja esimerkkeineen tällä sivulla.
  2. Peruskäsitteiden, kantasanojen tutkimus tehty  94 000 suomenkielen sanasta Suomen kielen kantasanoja ja joitakin lainasanoja yli 10 000.
  3. Mistä peruskäsitteistä kukin sana on parasta ja selkeintä johtaa, sanojen koodaus ääntiöillä. Keskeinen sanasto noin 4500 sanaa tehty, jossa ovat ehdotukset johdoksiksi on tehty, sain selville peruskäsitteet.
  4. Kielen esimerkkilauseita
  5. Kielioppi

ARVIOITA EHDOTUKSISTANI JA VASTAVÄITTEITÄ

  • Vaatisi useita palkattuja asiantuntijoita useista maailman kielistä muokkaamaan uutta kieltä. VASTAVÄITE: Voin tehdä tämän yksinkin ainakin alustavasti, jos on aikaa ja rahoitusta.  Ihmisille voi tulla erimielisyyttä, johon menee aikaa. Jos rahoitusta ja tuloja ei saada, niin millä palkat maksetaan. Palkattunakaan jos ei ole innostusta, ideointikykyä ja osaamista, ei tule hyvää lopputulosta.
  • Kova työ johtaa erikoissanastoa, sanoista voisi tulla hyvin pitkiä, jos niiden tarkoittama käsite muodostetaan peruskäsittein. VASTAVÄITE: Erikoisssanasto voidaan ainakin aluksi mudostaa ja lyhentää nykyisin jo yleistyneistä sanoista.
  • Nykyisin sanat ovat tavallaan sopimuksia käsitteiden merkityksistä eri asiayhteyksissä. Uudessa kielessä on samoin rajattava käyttöyhteydet ja sanakannat ja yhdysosat määrittelevät sanojen käytön.
  • Vie paljon aikaa muokata kieltä, että se olisi optimihyvä kaikissa suhteissa. VASTAVÄITE: Loogisuutta painotetaan, kun peruskäsitteet selvitetään riittävän kattavasti ja koodataan kirjainmerkein (ovat samalla myös äännemerkkejä), niin sanojen johtaminen on varsin nopeaa tietojenkäsittely apuna.
  • Englannin kielen sanavarasto on erittäin suuri, jos kaikille sanoille pitää muodostaa uusi sana niin, ettei se ole ristiriidassa aikaisemmin johdettujen sanojen kanssa, vie paljon aikaa. VASTAVÄITE: Läheskään kaikille englannin kielen sanoille ei tarvitse keksiä vastineita, koska niissä on valtavasti synonyymeja, joiden vivahteet voidaan tarvitaessa ilmaista lisämääreillä, muilla sanoilla.
  • Ehkä helpompi olisi tehdä englanninkielestä lyhennetty, säännönmukaistettu ja yksinkertaistettu kieli tai suomen kielestä tai jostakin muusta kielestä. VASTAVÄITE: Olen tullut siihen tulokseen, että johdonmukaisin tulee kielestä, kun sen sanat johdetaan peruskäsitteistä yhdistelemällä, näin se on myös nopeasti opittavissa.
  • Toistaiseksi kieliasiat menevät siten, että jokaisella on oma äidinkieli ja opetellaan tarvittaessa muita kieliä. Nykyisiä kieliä ei muuteta, paitsi että ne muuntuvat ajan kuluessa ja niihin tulee uutta ja lyhentynyttäkin sanastoa ja ne ottavat lainasanoja muista kielistä. VASTAVÄITE: On aika jo tekoälynkin tullessa tehdä parempi maailmankieli tietämyksen käsittelyyn ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.
  • On kova työ muuttaa kaikkea tallennettua tietoa ja kirjallisuutta uudelle kielelle. Kuitenkin joutuu opiskelemaan ainakin englannin kielen. VASTAVÄITE: Älykkäät kielenkäännösohjelmat tekevät alustavat käännökset hetkessä, joita voi sitten muokata ja tarkistaa. Ei ole pakko kääntää kuin vain tiivistetty tietämys ja yhteen kertaan. Samalla siis voidaan tehdä internet ja muutkin tietolähteet olimomallin mukaisesti, ei samojen asioiden toistoa ja kaikille yhteisesti käytettävissä olevat perustiedot tiiviisti, kun vain rahoitus ja osallistujat saadaan.

UUSI LYHYT, LOOGISESTI JOHDETTU MAAILMAN KIELI

Etuja

  • Hyvä puheen tunnistukseen tietokoneisiin, tekoälyyn, kansainväliseen kommunikointiin.
  • Helppo oppia koska sanat johdetaan peruskäsitteistä.
  • Sanat ovat yksikäsitteisiä, ei synonyymeja, vivahteet ilmaistaan tarkentavin määrein.
  • Sanat kirjoitetaan samoin kuin ne lausutaan, äänteellisesti pyritään kauneuteen ja kuvaavuuteen.

Toivon asiantuntijoita ja harrastelijoita mukaan tämän kielen kehittelyyn kaikista maailman kielistä! Antakaa ehdotuksia, arviointeja ehdotuksille. Minä lopulta teen päätökset ja johdan kehittelyä. Päätöksiäni saa arvostella hyvin perusteluin, niin voin muuttaa päätöksiäni. Mitkä ovat peruskäsitteet, joista muut sanat johdetaan? Miten ja mistä peruskäsitteitä kukin uusi sana on viisainta, lyhyintä, selkeintä, loogisinta ja foneettisesti kauneinta johtaa? Yksinkertainen kielioppi ja lauseenrakenteet. Kielen on oltava helposti ja nopeasti opittavissa. Katso tarkemmin seuraavana olevat periaatteet!

PERIAATTEITA

1 Sanat kirjoitetaan samoin kuin ne lausutaan. Helppo tietokoneen puheen tunnistukseen.
2 Äännemerkit ja vastaavat kirjaimet. p->b, s->c , (c:llä soinnillinen ja sh:lla suhu s), t->d, v->f, k->g, h->j, m->n, l->r, a->ä, o->ö, e->i, u>y. = 24,  16 konsonanttia ja 8 vokaaliaääntiötä ( tai 20 selvästi erottuvia toisistaan kuin aminohappoja DNA:ssa, joita on 20). On keksittävä jokin merkitys, miten muuttuu, kun ääntiö muuttuu. Mitä ilmaistaan näin. Puheentunnistin ei välttämättä erota kaikkia selvästi. Mitkä ovat ensin ääntiöiden merkitykset ja mitä niillä ilmaistaan, mitä niiden kahdentumisella ilmaistaan, diftongeilla, ja sitten konsonantti-vokaali-yhdistelmillä 2-kirjaimisilla sanoilla. 8 vokaalia * 16 konsonanttia = 128 -> vastakohdat = 256 -> vokaalinpidennykset = 512 -> diftongit 7*8*2 = 112. 128 alinta peruskäsitettä?  Sen jälkeen tehdään tarkempia sanoja noin 1024, joita yhdistämällä saadaan johdettua koko kieli.
3 Sanat ovat yksiselitteisiä, samalla sanalla on vain yksi merkitys, riippumatta asiayhteydestä. Ei homonyymeja, johtamisessa aina tarkistettava sanastosta, ettei ole jo ja myös ettei päätteiden kanssa muodostu niitä. Ei synonyymeja, vivahteet ilmaistaan attribuuteilla ja/tai johtamalla tarkemmin lisäten peruskäsitteitä lisää sanaan. Sama sana tarkoittaa vain yhtä käsitettä, määriteltävä, rajattava alue, jossa voidaan käyttää sanaa.
4 Sanat johdetaan peruskäsitteistä, joita on korkeintaan 1024, usein englannin kielestä ja myös muista kielistä varsinkin suomesta lyhennettyjä. Yleisimmät sanat johdetaan mahdollisimman lyhyiksi ja vain 1-3 peruskäsitteellä. Ne ovat lyhyitä eri kielistä muokattuja ja keksittyjä sanoja. Johdoksista pitää tulla mahdollisimman lyhyitä, tarvittaessa pidennetään lisäperuskäsittein, että tarkentuu merkitys ja erottuu muista sanoista. Peruskäsitteet tutkitaan 5000-15000 yleisimmästä suomen ja/tai englannin kielen sanasta, joista selvitetään mistä peruskäsitteiden alkioista ne koostuvat. Tehdään tietokanta sanoista johtamis- ja merkitysselityksineen eri kielille aakkos-, frekvenssi-, kantasana- ja ryhmitysjärjestyksissä. Mitkä ovat peruskäsitteet, joista muut sanat johdetaan? Normaalit kielen käyttötilanteet kuten kielten oppikirjoissa, joista voi poimia esimerkkilauseet ja kääntää ne tälle uudelle kielelle. Periaate on se, kun osaa peruskäsitteet ja säännöt voi ymmärtää jo kieltä miltei täydellisesti ja myös johtaa uusia sanoja. Tai on sovittava mitä mikin sana tarkoittaa, koska käsitteitä on vaikea tyhjentävästi määrittää ja sanoista tulee hyvin pitkiä, jos kaikki peruskäsitteet jaotellaan sanasta. Yleisimmät sanat ovat mahdollisimman lyhyitä ja niissä on myös ehdokkaita peruskäsitteiksi (kantasanoiksi). Peruskäsitteitä ja sanoja ruvetaan johtamaan frekvenssisanakirjan avulla, yleisimmistä sanoista harvinaisimpiin ja esimerkkilauseita yleisimmästä käytöstä harvinaisempaan päin. Kaikille yleisesti käytössä maailman kielissä oleville sivistyssanoille ja tavallisille yleisille sanoille etsitään kuitenkin aina johdos tai peruskäsite. Lainasanoja ei siis käytetä paitsi, että peruskäsitteitä muodostettaessa otetaan eri kielistä muokattuja tavuja, jotka muistuttavat esim. englannin kielen sanaa, mutta oltava liitettävissä sanojen oliojärjestelmään eikä se saa sekoittaa johtamisjärjestelmää. Maailman muinaisinakin aikoina jo olleita sanoja ja käsitteitä
5 KÄSITTEIDEN JA SANOJEN RYHMITTELY

Ryhmien tunnukuset ovat 1-4 -kirjaimisia ja samalla niiden olisi oltava yläperuskäsitteiden tunnuksia. Ryhmien tunnuksia laitettaessa olisi otettava huomioon ääntiön kuvaavuus ja maailman kielissä oleva käyttö.  O=olevaisuus, olio, pyöreä, loppu; Ö=jokin; E=elämä, sivulle, leveys, ei; I=moni, sisus, ihailla; H= henki, ilma, raskas; J=joukko, henkilö, kyllä/ei; R=arvo, rikki, todellinen, oikea/väärä, muoto; S=sanoa, asia, monikko; T=tehdä, kohde, tasainen; D=tehdä, järjestys, johtaa; K=kova, kysymys, kuva; G=kulkea, suuruus; P=pinta, pehmeä, valta, pakko; M=materiaali, mahtaa; V=voida, vesi, kanssa; F=tunne, löytää, omistus; N=aika, tarvita, kielto ; L=paikka, kevyt, valo, tapa; B=rakentaa, suuruus; A=laatu, alku; Ä=läheisyys; U=luona; Y=taso, syy. Tosin ääntiöiden käyttö eri sanoissa on kunkin kielen ominaispiirre, jolloin eri kirjaimet kuvaavat eri tavalla eri kielissä käsitteitä, miten ne ovat aikojen myötä muovautuneet.

Katso tarkemmin sanastosta

OO = OLLA;  O, -O = OLIO

Ö = JOKIN; SE = IT;  TÄ/ÄT = TÄMÄ/TUO, TIETTY;  RE/ER = SAMA/ERI; AUT/TUA = ITSE/MUU

KO, KO-, -KO, KOO/OK, OOK = KYSYMYS, KYSYÄ/VASTAUS, VASTATA

EE/EO = ELÄMÄ,  EM = RAVINTO; EP/PE = KASVIT/ ELÄIMET,  EV /VE=ELIN/JÄSEN

MO, -MO = AINE, MATERIAALI; VAM = VESI;

HÄP = TAPAHTUMINEN;

-TA = PASSIIVI;

VA, -VA  LAATU, ADJEKTIIVI

AISTIMUS: KA/AK = KAUNIS/RUMA; VOKA = NÄKÖ, KAA = KATSOA; KÄ=VÄRI;  KAT/TAK = VALO/PIMEYS; MUOTO. RAU= PYÖREYS; HÖ, HÖÖ = KUULO, KUULLA; FI, FII = TUNNE, TUNTO, TUNTEA

LO, -LO =  PAIKKA; LE/EL = PÄÄLLE/PÄÄLTÄ; LA/AL = PÄÄLLÄ/ALLA; YL/LY = YLHÄÄLLÄ/ALHAALLA; IN/NI = SISÄLLÄ/ULKONA; JÄR/RÄJ JÄRJESTYS/SEKAISIN. ED/DE = EDELLÄ, EDESSÄ/JÄLJESSÄ,TAKANA; DIR=SUUNTA;

PAA/AAP = PANNA/OTTAA;

UU = LIIKE, LIIKKUMINEN; TUU/UUT = MENNÄ/TULLA; TU/UT = LUOKSE/LUOTA;  GU/UG, GUU/UUG = KULJETUS, KULJETTAA, VIEDÄ/TUODA

NO, -NO = AIKA; NE/EN = ENNEN/JÄLKEEN; NEN = NYT; -EN/-NE = VERBEILLÄ MENNYT AIKA/FUTUURI; NU/UN =UUSI/VANHA; NA, -NA = KUN, AIKANA, JONAKIN

SO, SOO = ASIA, AJATELLA; SÖÖ/ÖÖS MUISTAA/UNOHTAA; SA, SAA = SANA, SANOA; VOSA = KIELI; DA, DAA = TIETO, TIETÄÄ; DÄ=TIEDE

HO, -HO = HENKI, KAASU; HA/AH = HYVÄ/PAHA: US = USKO, MI = MIELI; FI, FII = TUNNE, TUNTEA

PÖ= YHTEISKUNTA, VALTA;  PO=VOIMA, ENERGIA

JO, -JO = HENKILÖ ; AJ/JA = MINÄ/SINÄ; HÄ = HÄN;  MÄ/ÄM = MIES/NAINEN

STA = TILANNE, KUNTO, SÄÄ; PIT = PAKKO; SY/YS = SYY; CU= SUHDE, ASENNE;

VOO = VOIDA, VO = VÄLINE, VÖ=KONE; LIO = TAPA, -LI = KUIN;  TER/RET=TERVEYS/SAIRAUS

TE = TEKO, TEE =TEHDÄ; TÖ = TYÖ; -JO = AMMATTI; TOO= TUOTTAA; TO, -TO = TUOTE

OF, OOF= OLLA JLLAKIN, OMISTUS; -OF = GENETIIVI; FAA/AAF = ANTAA/SAADA

RO, -RO = ARVO, RAHA; PI/ IP = SUURI/PIENI; RI- RI =MÄÄRÄ; MITTA;

IS/SI, -SI = YKSI/MONI, MONIKKO; SI- KOLLEKTIIVI  A = JA; VI, VI- ,-VI=KANSSA, YHDESSÄ;

6 SANOJEN  JA KIELEN OLIOMALLI

Määriteltävä kaikki käsitteet sanallisesti peruskäsittein. Mitä peruskäsitteitä sisältyy kuhunkin sanaan? Kun on peruskäsite ja siihen yhdistetään muita käsitteitä, tulee jalostuneempia ja tarkentuneempia käsitteitä. Aletaan katsomaan yleisimmistä sanoista päin sanoja ja laitetaan sana sen jo luettolossa oleva sanan kohdalle, mitä se olisi käsitteellisesti lähimpänä. Toisaalta sama sana voi liittyä moneen peruskäsitteeseen, tällöin saadaan määriteltyä sana, mistä peruskäsitteistä se yhdistelemällä voitaisiin johtaa. Synonyymit ilman muuta kuuluvat samaan ryhmään, mutta niille pitää keksiä vivahde-eroa kuvaava etuliite tai sen voi kuvata sanaliitolla, attribuuteilla. Näin saadaan selville peruskäsitteet ja johdetut käsitteet. Mallin mukaan johdetaan sanat tietyin säännöin. Mistä käsitteistä mikin sana on viisainta johtaa ja mikä on foneettisesti ja loogisesti paras ja selkein johdosehdotus. Myös lauseet voidaan johtaa olioperiaattein.

Katso esimerkkejä sanojen johtamisesta sanastosta!

7 Kielen peruskäsitteille voi olla myös kuvakkeet, jolloin kirjoituksesta voisi muodostua myös kuvakirjoitus. Kuvakkeet ovat selkeitä ja yksikäsitteisiä. Kuvake-ehdotuksia? Ne pitää pystyä helposti ja nopeasti piirtämään, kirjoittamaan. Ainakin 128 tai 256 tai 512 tai 1024 peruskäsitettä. Tehtävä vastaava kuvakekieli, joka auttaa opiskelussa ja kommunikoinnissa. Kiinan kielessä on jopa yli 100 000 kirjainmerkkiä, joista oppinut kiinalainen hallitsenee noin 5 000 – 10 000. Mutta mielestäni ne eivät hyvin kuvaa sanoja, joita niillä esitetään, lisäksi ne ovat liian monimutkaisia. Noin 80 % kiinan kirjainmerkeissä on ääntämistä kuvaavia merkkejä, loput kuvaavat jotenkin sanaa, käsitettä. Kirjaimissa on samoja kuvioita useita satoja, kuviot muodostetaan eri suuntaisilla, pituisilla ja muotoisilla kynän vedoilla, joita on muutama kymmenen. Vosa-kielessä äännekirjoitus riittänee, mutta kansainvälisessä helpossa kielessä lisänä voisi olla kuvakekirjoitustakin.
8 Standardilauseet -> standardikieli. Kieli voisi olla lyhennetty, säännönmukaistettu ja yksinkertaistettu kieli, joihin on otettu piirteitä useista eri kielistä tai ainakin suomesta ja englannista.
9 Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella myös johdoksissa. Aj oo Finlojo a ut Finlo. = Olen suomalainen ja Suomesta. Aj oo Matti Meikäl. = Olen Matti Meikäl
10 Pitkät sanayhdistelmät erotetaan selvyyden vuoksi tavuviivalla. Ajof rotejo oo vosovor-tediijo. = Ammattini on tietokoneohjelmoija. Jos sanoista tulee liian pitkiä ja epäselviä, on löydettävä uusia kantoja, peruskäsitteitä, joista ne muodostetaan.
11 Sanoja ei lausuta yhteen lauseissa ja paino on aina ensimmäisellä tavulla ja sanalla, jota painotetaan. Myös painotettava sana voi olla ensimmäisenä lauseessa, mutta sanajärjestys on normaalikielessä standardi tai vapaa, jos halutaan tyylejä ja kaunokirjallisia ilmaisuja.
12 Sanojen ja lauseiden oltava kuitenkin foneettisesti mahdollisimman kauniita ja sanojen tulee selvästi erottua muista sanoista, niin että automaattiset puheentunnistimet ja –tulkitsijat toimivat luotettavammin ja on helpompi tehdä ohjelmistoja niihin. Toisaalta jos pitäydytään ehdottomasti loogisuudessa sanojen johtamisessa, niin foneettinen kauneus ja helppo lausutavuus voi kärsiä. On siis tasapainoiltava äänneasun ja johdonmukaisuuden välillä. Myös sanojen mieleenpainettavuus on oltava optimihyvä.
13 Sanat eivät taivu suvuissa.Artikkeleita ei ole, ne voidaan toisinaan korvata ilmaisuilla tämä, tuo, jokin jne.  Sijat ilmaistaan joko prepositioilla tai loppuliitteillä. Alku- ja loppuliitteitä käytetään myös sanojen johtamisessa.
14 Tekoälyominaisuuksia kielen avulla ohjelmistoihin, kielen ymmärtämiseen jne. Kielen ja käsitteiden analysointi. Sanoihin koodatuista käsitealkioista voidaan päätellä mitä sana mahdollisesti merkitsee.
15 Vastakohdat muodostetaan laittamalla sana nurinpäin lopusta päin tai ej-etuliitteellä esim. Ej = ei, Je = kyllä. Ej-alkuliitteellä voi muodostaa myös vastakohtasanoja, -ejva-loppuliitteellä muodostetaan adjektiivi -ton. Esim. rovoejva = rahaton,.-ejli-loppuliitteellä muodostetaan adverbi -tta, rovoejli = rahatta, ejli = ilman, jotakin ilman pääte. rovoejliva = rahaton. kiir = kirjoittaa. riik = lukea.
16 Neutraalisana (ei vastakohta) muodostetaan yhdistämällä vastakohdat. tuu = tulla, uut = mennä, tuut = kulkea.  tu = luo. ut = luota.
17 Peruskäsitteet, johtopäätteet ja johdokset: Katso sanastosta
18 Verbit muodostetaan vokaalinpidennyksellä esim. je = kyllä. eej = kieltää, jee = myöntää. oo = olla. Verbit eivät taivu personamuodoissaan eikä luvuissa. Aj tee = teen. Ja tee = teet. It tee = tekee. Ajsi tee = teemme. Jasi tee = teette. Itsi tee = tekevät. Aj oo = olen, ja oo = olet, it oo= on, ajsi oo = olemme jne.
19 Imperfekti -en -päätteellä aj ooen = olin, perfekti: aj oo ooen = olen ollut, pluskvamperfekti = aj ooen ooen = olin ollut.  ooen tee-en = oli tehnyt. tee-enva = tehty.  en = ennen, ne = jälkeen, nen = nyt futuuri: tulee olemaan = oone
20 Imperatiivi ilmaistaan esim. tuu ja = mene, tuu jasi = menkää. tee ja! = tee! tee hä! = tehköön! tee  ajsi! = tehkäämme!
21 Infinitiivi: oo = olla. Passiivi: oota = ollaan -ta-päätteellä, oenta = oltiin. Verbi on infinitiivi, kun ei subjektia, voo = voida.
22 Itsestään verbeillä alkuliite aut = itse. tua = muu. kaa = katsoa. autkaa = näkyä. kavoo = nähdä. kato = kuva. kava = kaunis. akva = ruma. Teettää kuut = leikata, kuuttua = leikkauttaa;  kliin = puhdistaa; itsensä Peseytyä = kliinaut; kliintua = pesettää; autkliin = puhdistua;
23 Kerran verbeillä alkuliite issaa = mainita. Pitkään, paljon verbeillä alkuliite sisaa = puhua tai sasaa, jolloin toistetaan kantaa. Siis si-verbin monikko, is-verbin yksikkö.
24 Kieltosana tulee subjektin jälkeen, ennen subjektia tarkoittaa kieltoa älä. Aj ej oof ipmämsi. = Minulla ei ole lapsia. Ej uut ja itin! = Älä mene sinne!
25 Konditionaali -if-päätteellä, oif = olisi
26 Transitii/intransitiiviverbien muodostus. Verbi voi olla jo perusmuodossa jompi kumpi, tällöin transitiiviverbistä saadaan intransitiivinen aut-etuliitteellä ja inransitiiviverbistä transitiivinen te- tai pa-etuliitteillä.
27 Adjektiivit johdetaan päätteellä -va esim. ejva = kielteinen, jeva = myönteinen. vasa = adjektiivi,  va0 =laatu.  hava = hyvä, ahva = paha.

Adjektiivin suurennos/pienennös. hahava = erittäin hyvä, piva = suuri, pipiva = valtava, ipipva = pienen pieni.

Vertailumuodot pir = enemmän, -st = eniten, rip = vähemmän. hapir = parempi, hast = paras.

28 -ip deminutiivi, -pi suurennos,  ipipva = pienenpieni. ipmäm = lapsi
29 i = a. ali = myös, -kin. taj = tai. mut = mutta.
30 Kysymys muodostetaan liitteellä -ko.  Ooko ja? = oletko? Ooko it? = Onko se? Kolo? = Missä?  Ko? = Mikä? koo = kysyä (tai kosaa). Kojo? = Kuka? Teeko ja? = Teetkö? Teeko te? = Tekeekö? sa = sana. kosa = kysymys. saa = sanoa. vosa = kieli.
31 Tapa adverbin muodostuksessa -li.  li = kuin, tapa, -sti. lio = keino. o = olio. oo = olla. lioteva = keinotekoinen. ejli = ilman. ejvali = kielteisesti.

hali = hyvin. li = tapa/kuin. ät = joka, ätli = joten, li = kuin. Koli? = Miten?

32 Monikon tunnus  -si. si = moni, is = yksi, sio = luku. Kollektiivi: si-alkuliitteellä, kam = kivi, sikam = kivikko.  aj = minä. ja = sinä. hä = hän. ajsi = me. jasi = te. häsi =  he. it = se, itsi = ne
33 Lukusanoja is = yksi. du = kaksi. tre = 3. kva = 4. fiv = 5. sik = 6. sep = 7. aht = 8. nan = 9. bas= 10. basis = 11. basdu = 12. dubas = 20. ces = 100. dis = 1000. fos = 1000 000. gus = miljardi.

ki = kaikki. ik = osa. duik = puoli. treik = kolmasosa. kvaäng = neliö.

Järjestysluvut muodstetaan, kun lukusanaan liiteään adjektiivin pääte -va. isva = ensimmäinen. duva = toinen.

Viikonpäivät ma-pe:  tan = päivä. batan = maanatai, cetan = tiistai, ditan = keskiviikko, fotan = torstai, gutan = perjantai, hytan = lauantai, jätan = sunnuntai.

Kuukaudet ishyn = tammikuua, duhyn = helmikuu, trehyn=maaliskuu jne.

34 Demonstratiivipronominit: tä = tämä, ät = tuo, täsi = nämä, ätsi = nuo, it = se, itsi = ne.
35 Persoonapronominit: aj = minä, ja = sinä, hä = hän, ajsi = me, jasi = te, häsi = he
36 Genetiivi ilmaistaan päätteellä -of esim. ajof = minun, jaof = sinun, ofva = oma, oof = omistaa, olla jollakin.

Katso esimerkkilauseita

VOSA = Language

ej = no  voo = can
je = yes  finvosa = finnish language
aj = I  engvosa = english language
ja = you, singularis  bal = home
oo = to be  en = before
is = one  ne = after
si = many, pluralis  nen = now
häsi = he  nitu = out
hä = she, he  baj = family, cej = relation
ajsi = we  ko = question
jasi = you, pluralis  koo = ask
it = it  ook = answer
itsi = they  kojo? = who?
mä = man  ko? = what?
äm = woman  kolo? = where?
tu = to  na = during, when
ut = from  no = time
tuu = go  kona? = when?
uut = come  ooko? = are? is?
hava = good  tee ja ! = do ! imperative
ahva = bad  kaa = look
jo = person  tee = do
Hajo = God  too = produce
Ahjo = Devil  to = product
halo = heaven  so = matter
ahlo = hell  soo = think
va = quality  mo = material
tan = night  ho = spirit
nat = day  vo = tool, instrument
of = of  tuut = pass
ofva = own  tuvö = car
ajof = my  ennat = evening
jaof = your  entan = morning
sisaa = speak  tä = this
saa = say  ät = that
 a = and  täsi = these
vi = with, by  ätsi = those
visaa = talk, discuss  kina = always
vosa = language  piva = big
finva = finnish  ipva = Little, small
lo = place, location  pipiva = huge
loo = situate  ipipva = micro
Finlo = Finland  la = on
eloo = live  al = under
in = in  yl = over
ik = part  yltu = up
ki = whole, all  lytu = down
sa = word  son = boy
ersa = name  nos = girl
er = different  bajmä = father
ro = worth  bajäm = mother
rovo = money  bajmämsi = parents
ritsva = rich  denos = son
stirva = poor  deson = daughter
paa = put  viäm = wife
aap = take  vimäm = spouse man
nova = new, nuva = young  unva, onva = old
luva = long  gnova = easy
ulva = short  ongva = difficult
nutoo = create  li = like, as, -ly
daa = know  hali = well
aut = self  katuu = drive
tua = other  taj = or
ali = also  kaa = look
tö = work  autkaa = is seeing
töö = to work  kava = beautiful
da = knowledge  akva = ugly
vö = machine  köl = world
davö = computer  vam = water
davpaa = teach  kilo = space
davaap = learn  kino = eternity
davpajo = teacher  jän = year
davapjo = pupil  ipno = moment
davlo = school  ban = second
eva = living  cen = minute
tuve = foot  pave = hand
pe = animal  riik = read
ep = plant  kiir = write
ee = live  kirto = book, writing
ääf = buy  kirvo = pencil, pen
fää = sell  katee = draw
fätosi = goods  kato = picture
ylva = high  divamlo = lake
lyva = low  fovamlo = sea
inli = through  vetva = moist
tiis = stand  tevva = dry
leva = broad  nö = begin
elva = narrow  ön = end
lova = spacious  nöö = to begin
-ta = passive  öön = to end
Kaaneta! = See you soon!  fulva = full
takva = dark  lufva = empty
katva = light  töjo = worker
kat = a light  töjosa = vocation
katvao = lightness  tekaa = show
patee = use  diir = lead
paoo = keep  dirjo = leader
paloo = store  häpjär = program
piit = must, have to  häpjärjö = programmer
meej = may  pösa = command
faa = give  vibaj = marriage
aaf = get  vibajen = married
nöee = come to living, be born  ipmäm = child
önee = die  ednova = last
hyn = month  deva = next
a itli dena = and so on  kalva = gold
sio = number  lakva = warm
enlakno = spring  lakno = summer
enkalno = autumn  kalno = winter
hapir = better  kä = color
hast = best  ni = out
pir = bigger  pist = biggest

LYHENNETTY, SÄÄNNÖNMUKAISTETTU JA YKSINKERTAISTETTU SUOMEN KIELI

LYHTEETU, SÄNTMUUKTU A YKSKEERTU SUOMEN KIEL

Shortened, regularized and simplified finnish language

Tätä en aio tehdä tämän enempää, vaan olen tehnyt loogisesti peruskäsitteistä johdetun vosa-kielen.

Veikko Pyhtilä, Lahti, Finland 3.6.1999.

Mä oo Veik. Mäen nim oo Veik. Mä aas Lahtisa. Mäen ammat oo laborant. Mä täyyt viskymvis vuosi huomna. Kuko (taj Ku sä oo?) sä oo? Ooko sä nan taj mes? Ooko sä suomlan. Je (taj Kyl) mä oo suomlan. Mä ej oo tyt, mä oo poj. Mä oo, sä oo, hä oo, mäi oo, säi oo, häi oo. Miko (taj Mi sä tee?) sä tee? Mä meenu saunse kyylp. Mä ootnu pyyhlin, saip, samp a laudialus mukse. Mä lyööny löyli kiukse. Mäle tuunu hik. Sene mä peesny tuk, nam, silmi, korvi, mah, selk, käsi a jalki. Sis mä peesitsny. Sene mä paanu vatei mäle a meenu mäen aasmole.

Ny oo joulku. Joulkuna on alkna adventen aik. Kohtna tuu joul. Joulna mä odoot joulpuk a tomti. Tomti tuo mäle reka-autla lahji a joulpuk tuo mäle reksa a porla lahji. Moniko lahji sä saanu. Yks, kaks, kolm, nel, vis, kus, seit, kahek, yhek, kym, kymyks, kymkaks, kakskym, sat, tuh, mil a miljard. Täsä oo yksva lahj. Se sisää ramat. Täsä oo kaksva lahj se sisääny suklalev.

Mä luuk ny säile joulevankelium. Seaikna aantnu keisar Augustus käsk, et kok valtkuntsa oonu toimtee verolepa. Tä verolepa oonu yksva a tapaahnu na Quirinus oonu Syriaen käskhaaltja. Kaiki meenu verolistle kiireet, kukin omva kaupungse. Seten kin Joosef läähny Galileaes, Nasareten kaupunges a meenu verolepa varten Judease, Daviden kaupungse Betlehemse, sil hä kuulnu Daviden suk. Hä läähnu sele kans kihlaatu Maria, joka odootnu laps. Na he oonu selä, tuunu Mariaen syntää aik a hä syntääny poik, häen esikoin. Hä kapaalnu laps a paanu hä seimse, kosk häile ej oonu til majpaiksa. Selä seutla oonu paimeni yönä ulkla vaart laum häien. Yhtäknä ed häi seisnu Heren engel a Heren kirkvaus yympny häi. Pelk vaaltnu paimeni, mut engel saanu häile: Ej peelk säi! Mä ilmoot säile ilsanom, surva il koko kansale. Täpäivnä oo säile Daviden kaupungsa syynny Vapateeja. Hä oo Kristus, Her. Tä oo merknä säile: Säi löyyt laps, joka maak kapaaltu seimsä. A samhetkna oonu engelen ympärlä surva taivva sotjouk, joka yliisny Jumal saanten: Jumalen oo kunia korkvausisa, maen pälä rauh, ihminilä, jokai hä raak. Na engeli oonu meenu takse taivse, paimeni saanu toinile: ”Ny Betlehemse!” Selä mäi nää se, miko oo tapaahnu, se miko Her mäile ilmootnu.” Häi läähny kireten a löytny Maria a Josef a laps, joka maaknu seimsa. Na tä nää häi keernu, miko häile oonu saantu lapses. Kaiki, jokai kuulnu paimenien sani, oonu na ihmisa. Mut Maria käätkny häen sydse kaiki, miko oonu tapaahnu a tuutklanu se. Paimeni paalnu kiitten a yliisten Jumal ses, miko oonu kuulnu a nääny. Kaiki oonu just seten kuten häile oonu saantu.

Sani vootais lyhtee vielnä enem, mut seies ej saatais selvä. Jos mä saais edes yks lahj joulna, seten mä oonu tyytvä. Mä vieetnee joul tälä Lahtisa. Surva, survaem, survain. Hyvä, hyväem, hyväin. Pienva, pienvaem, pienvain. Vanva, vanvaem, vanvain. Nuorva, nuorvaem, nuorvain. Mä oop kiel, na opteeja optee mäle kiel. Mä oopi kiel. Mä hyyp alse. Mä hyypi. Mä hyypyks. Mä aalk syöö iltpal. Mä syöö leip, juoo mait a aalk nuuk sängse. Hyvä yö! Huomna mälä oo synpäiv. Hyvä huomen! Miko miel oo säi tä kieles? Miten hyväemteeis säi se? Ny luktee mä sani. Väri: Punva, sinva, keltva, viherva, mustva, ruskva, harmva, punkeltva, punsinva, valkva. Vikpäivi: Mapäiv, tipäiv, kepäiv, topäiv, pepäiv, lapäiv a supäiv. Taj lyhväemten: Ma, ti, ke, to, pe, la, su. Kukausi: Tamku, helmku, malku, huhtku, toukku, kesku, heinku, elku, sysku, lokku, marasku a joulku. Ku paist taivla. Avarvaussa oo auring, ku, tähti a kierttähti.

Kielopsänti

  1. Tesani muoodta vokalen pitkväemteeusla.
  2. Sani oo mahdvaten lyhvä. Ej kaks sam konsonant taj vokali ylensna.
  3. Latsanien tunus oo -va, -vä.
  4. Tap iilmta –ten-päätysla.
  5. Susbstantivi muoodta –us, -ys –päätysla adjektivies a verbies taj verbies vokallyhtela.
  6. Kys muoodta –ko-päätysla substantivies a verbies
  7. Pasiv muoodta –ta tunusla. Meeta!
  8. Verbi ej taiip personmuodisa.
  9. Adjektivi taiip ainvaten na substantivva.
  10. Aikna a oo jokana iilmta na-etlitla taj na-loplitla.
  11. Moniken tunus oo –i.
  12.  Genetiv iilmta –en-päätysla.
  13. Mui sijpäätysi: -sa, -sä, -se, -es, -la, -lä, -le, -el, -eks, -na, -nä, -ejten, -lu, -ul, -ap.
  14. Imperativ: Tee sä! Tee hä! Tee säi! Tee mäi! Tee häi! Ej mee sä! Tuu täse! Mee sese! Meepä! Luukpa! Kaatspa!
  15. Adjektivien veertusmuodi: -em, -in. Mä oo yhten pitkvä kans hä. Se tuot oo kalisvaem to tuot.
  16. Konditional: -is. Esm Mä meeis töise, jos mälä oois töi.
  17. –ej. Mä oo töejva (adjektivna). Mälä ej oo töi. Saunsa mä oonu vateiejten (adverbna).
  18.  Potential: Mä saanee töi tuuvausna. Mä ehk saa töi ens vuosna.
  19. Presens: Mä tee. Imperfekt –nu, -ny: Mä teenu. Perfekt: Mä oo teenu. Pluskvamperfekt: Mä oonu teenu. Pasivsa –ta, -tä, -tu, -ty: Teeta, teetu, oo teetu, oonu teetu.
  20. Akusativ a partitiv oo samva. Mä tee tal. Mä oo teesa tal. Mä luuk kirj a kirje. Mä oo luuksa kirj.
  21. Vielnä verbies -ah- äh. Yks kertna: Hä nauuryks. Moni kertna: Hä nauuri. Suomen peseytyä = peesits, itse = its.
  22. –eet.: Mä tuk leekeet parturla (tukleekjala). Mä aant partur leek tuk.
  23. Pronomini: Mä, sä, hä, mäi, säi, häi. Tä, to, se, täi, toi, sei. Kuko, miko, joka. Minä? Misä? Mies? Mise? Miten? Kuten.
  24. Adverbiali: -ten. Juoosten, käävten. Kaunvaten. Nopvaten. Täpäivnä, eilna, huomna.
  25. Sanien joohtus: Paik: -mo, mö koul = oopmo, tehdas = teemo.
  26. Kollektiv -ik: Kiv, kivi, kivik.
  27. Deminutiv -eh: Pienva, pienehva, pienpienva, surva, surehva, sursurva.
  28. Mä puuh, mä saan, mä saani, mä saanyks (mä mainiit).
  29. Välini –in: Puuh -> puhin, puhinnumer. Aav, avin. Aant mäle avin na ov oo luksa.

 Yleinvaem sani

Voit jatkaa näistä sanastoista:

Runoilijalle ja  ideoijalle 90 000 suomen kielen sanaa käänteisjärjestyksessä.pdf

Maailman muinaisinakin aikoina jo olleita sanoja ja käsitteitä

Suomeksi Lyhennetyllä suomen kielellä
aika aik
aikaa aik
aikaan na, aikna
aikana aikna
aina aina, kaikna
ainakin ainvakin
aivan täysten
ajan aik, aiken
anna aant
annan mä aant
antaa aant
antanut aantnu
antoi aantnu
asia as
asti astlu, saklu
asukkaat aslani, asjai
edes edes
edessä edsä
ehkä ehk, -nee
ei ej
eikä aej
eikö ejkö
eivät häi ej
eivätkä a häi ej
eli elij
elää eel
emme mäi ej, ejmäi
en mä ej
enemmän enem
enkä mä ej a, mä ej kin
ennen enna
enää ejne
eri er
esim esm
esimerkiksi edmerkeks
et ej sä, sä ej
eteen edtu, edse
ette säi ej
ettei etej
että et
he häi
heidän häien
heidät häi
heille häiem
heistä häies
heitä häi
henki henk
herra her
herraa her
herralle herle
herran heren
heti hetna
hyvin hyvten
hyvä hyvä
hyvää hyvä
hän
hänelle häle
hänen häen
hänet
häntä
ihan täysten
ihminen ihmin
ihmisen ihminen
ihmiset ihmini
ihmisiä ihmini
ihmisten ihminien
iki ikten
ilman, -ton, -tta ejten, -ejva, -ejten
isä is
isänsä ishäen, ishäien
itse its
ja a
jo jona
joita jokai
joka joka
jokainen jokai
joku yks, muutami
jolla jokala
jonka jokaen
jopa akin
jos jos
jossa jokasa
josta jokaes
jota joka
jotain jokai
joten jokasy
jotka jokai
jotta et, syet
Jumalaa Jumal
Jumalanne Jumalsäien
juuri jur, just
jälkeen jälkna
jälleen tasna, usny
jää jä, jääd
kai ehk, kaj, -nee
kaiken kaik
kaikille kaikile
kaikkea kaiki
kaikki kaiki
kaikkia kaiki
kaikkien kaikien
kaksi kaks
kansa kansa
kansan kansaen
kansat kansai
kansojen kansaien
kanssa kans
kauan paljaikten, paljaiknakauten
kaupungin kaupungen
kautta kauten
kerran kertna
kirjoitti kiirjnu
koko kok
kolme kolm
koska kosk
koskaan ej minä, miejna
kovin kovten
Kristuksen Kristusen
kuin kuten
kuinka kuten
kuitenkaan mutej, mutejkin
kuitenkin mut, mutten
kuka kuko, ku
kukaan kukoej, kuej, ej kuko
kun na
kuningas kuning
kuninkaan kuningen
kuten kuten
kuuluu kuuluu, kuulvoo
kyllä je, kyl
kysyi kyysnu
käy käyyd, käyy
käyttää käät, kääteet
lisäksi liseks
lkää ik
luo lu, -lu, -ul, luood
luokseen lu hä, hälu
lähetti läheetja
lähti läähny
lähtivät häi läähny
maa ma
maahan mase, male
maailman mailmen
maan maen, ma
maassa masa
maasta maes
maata maak
me mäi
meidän mäien
meidät mäi
meille mäile
meitä mäi
mene mee sä, meepa
meni meenu
miehen mesen, mes
miehet mesi
mielestäni mäen mieles
mieltä miel
mies mes
miestä mes
miksi mieks, miko sy
mikä miko, mi
minkä miko
minua
minulla mälä
minulle mäle
minun mäen
minusta mäes
minut
minä
missä misä, mikosä
mistä mies, mikoes
miten miten
mitä miko, mi
mitään ej mikoi, mikoej
muita mui
mukaan mukse, mukten
mutta mut
muut mui
muuta mu
muuten muten
myös kin
nainen nan
ne sei
niiden seien
niin seten
niistä säies
niitä sei
noin noiten
nuo toi
nyt ny
nähdä nää
näin täten
näitä täi
näki nääkny
nämä täi
oikein oikten
ole oo, oopa
olemassa oosa
olemme mäi oo
olen mä oo
olet sä oo
olette säi oo
oleva oova
olevan oovaen
oli oonu
olisi oois
olivat oonu
olla oo
olla, on oo
olleet häi oonu, sei oonu
ollut oonu
oma omva
oman omva
onko ooko
osa os
ota ootpa!, oot sä!
ottaa oot
otti ootnu
ovat häi oo, sei oo
pahaa pahva
paljon paljten
pappi pap
parempi hyväem, parem
pidä piit sä
pitäisi piitis
pitää piit, täät
poika poj
poikansa häen poj, pojhäen, poj häen, pojhäien
pois poes
pojan pojen
pojat poji
päivä päiv
päivänä päivnä
päällä pälä
saa saa
saada saa
saakka saklu
saanut saanu
saavat saa
sai saanu
sama sam
samaa sam
samalla samna, samaikna
samoin samten
sana san
sano saan sä, saanpa
sanoa saan
sanoi saanu
sanoivat häi saanu
sanoo saan
se se
seitsemän seit
sekä akin
sen sen
siellä selä
sieltä säel
siihen sese
siinä sesä
siis sis
siitä ses, sel
siksi sesyeks, sesy
sille sele
silloin sena
sillä silä
silti ejmut,
sinne sele
sinua
sinulle säle
sinun säen
sinut
sinä
sitten sene
sitä se
Suomen Suomen
Suomessa Suomsa
suuri surva
taas tasna, usvaten
tai taj
taivaan taiven
takaisin takase
tarvitse ej taarv
tavalla tapten
tavoin tapten
te säi
tee tejuom, te, tee (verbi)
teen mä tee
tehdä tee
tehnyt teeny
teidän säien
teidät säi
teille säile
teitä säi
tekee tee
teki teenu
temppelin tempel, tempelen
tiedä tiit
tietää tiit
todella tosla
toinen kaksva, mu
toisen muen, kaksvaen
tosin tosten
totta tos
tule tuu, tuupa
tulee tuu
tuli tuunu
tulivat häi tuunu
tulla tuu
tullut tuunu
tuo to
tuon to, toen
tähden vueks
tähän täse
tällä täap, tälä
tämä
tämän täen, tä
tänne tälu
tässä täsä
tästä täes
tätä
täysin täysten
täällä tälä
usko usk
vaan mut
vai taj, vaj
vaikka tajten, vaik
vain ainvaten
varmaan varmnee, oonee
varten vart
vastaan vastle
vastasi vaastnu
vielä vielnä
viestissä viestsä
voi voo
voidaan voota
voisi voois
vuoden vuosen
vuoksi sesy, syeks, taeks
vuotta vuosi
vähän vähten
yhdessä yhap, yhten
yhtä yhten
yhä vielnä, yhänä
yksi yks
yleensä ylenna
yli yl
älä ej sä, ej